Luotu 05.11.2005, Päivitetty 12.09.2006 Kirjoittanut Petteri Haipola
Myyntiorganisaatio ja yksittäiset myyntiedustajat rikkovat mahdollisesti ja jatkuvasti seuraavia lain kohtia vastaan: (jos harhaanjohtaminen on tahallista, tietoista ja jatkuvaa, on se raskauttava tekijä)
– Kuluttajansuojalaki 2. luku pykälät 1 ja 2
– Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa pykälät 1 ja 2, mahdolliset sanktiot rikkeistä pykälät 6-9
– Rikoslaki 36 luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä, (24.8.1990 / 769) §§ 1, 2 ja 3.
– Rikoslaki 30 luku 1§, Markkinointirikos.
– Rahankeräyslaki, 1§, 2§, 3§, 4§ Muut määritelmät, kohdat 4) ja 5) koskien ketjukirjeitä ja pyramidipelejä, ja 25 §.
Lue myös ”Hallituksen esitys Eduskunnalle rahankeräyslaiksi sekä laeiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain ja rikoslain muuttamisesta”. Esitys pitää sisällään säädöksiä pyramidipeleistä ja monitasomarkkinoinnista.
Hallituksen esityksen ja uuden rahankeräyslain (1.7.2006) perusteella pyramidipeliksi katsotaan sellainen markkinointijärjestelmä, missä osallistujille maksettavat palkkiot muodostuvat uusien osallistujien suorittamista kerta- tai toistuvaismaksuista pikemmin kuin jakelutavalle ominaisista kustannussäästöistä, mikä parantaa yhtiön saamaa katetta tuotteiden myynnistä. Jos palkkiot sisältyvät siihen katteeseen, minkä uudet osallistujat maksavat verkostoon tuotteissa olevana ylihintana, voidaan tämä ylihinta katsoa vastikkeettomaksi myynniksi, joka on laitonta rahankeräystä ja pyramidipeliä. Rahankeräys on naamioitu muistuttamaan tuotemyyntiä ja tavallista kaupankäyntiä, mutta tuotemyynti on toissijaista uusien jäsenten värväämisen ollessa ensisijaista. Rahankeräys on näin järjestettynä verrattavissa ketjukirjeisiin, vaikka tuotteita myydään, mutta uudet yrittäjät eivät saa täyttä vastiketta sijoittamalleen rahalle. Sen sijaan reilusta ylihinnasta maksetaan palkkioita aiemmin peliin sijoittaneille osallistujille ja näin kyse on käytännössä pikemmin pyramidipelistä kuin laillisesta liiketoiminnasta.
Alan myyntiedustajat ja pääyhtiöt rikkovat usein myös Suomen Suoramarkkinointiliiton Reilun Pelin Sääntöjä.
Toimintaan voidaan soveltaa myös lakia kotimyynnistä. Kuluttajalle tapahtuvasta koti- ja etämyynnistä säädetään kuluttajasuolain (38/1978) 6 luvussa. Etsi Kuluttajaviraston sivuilta haulla: ”Kotimyynti” ja ”Kuluttaja-asiamiehen ohjeita”
Kotimyyntiä koskeva lainsäädäntö ja sen soveltaminen verkostomarkkinointiin on tärkeätä. Jos haluat purkaa kaupan ja sopimuksen, niin ohjeet siihen löytyvät yllä olevista linkeistä. Lue myös esimerkki siitä, miten purkaminen tapahtuu/ tapahtui Move Networks Oy:n myyntiedustajuudesta. Purkamiseen käytettäviä kirjepohjia voi käyttää muihinkin firmoihin.
Verkostomarkkinoijiin sovelletaan lakia kauppaedustajista ja myyntimiehistä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920417
Markkinatuomioistuimen päätös 1994 SSML vastaan Oy Golden Products Ab, Hyvän liiketavan vastaisuus – jälleenmyyjäoikeus – värvääminen
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/mao/1994/19940014
Lainauksia Hallituksen esityksestä Eduskunnalle uudeksi rahankeräyslaiksi
Lainan tähän kohdat, joissa käsitellään pyramidipelejä ja monitasomarkkinointia.
Lähde: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050102
YLEISPERUSTELUT
1. Johdanto
Kuluttajansuojalain (38/1978) 6 luvun 13 §:n 1 momentti sisältää yksityiskohtaiset säännökset siitä, mitä tietoja etämyynnissä tulee antaa kuluttajalle. Kuluttajansuojalain 2 luvun 2 §:ssä säädetään harhaanjohtavasta markkinoinnista. Markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Jos markkinointi on kuluttajansuojalain säännösten vastaista, siihen saattavat tulla sovellettaviksi kuluttajansuojalain seuraamukset tai rangaistussäännökset taikka rikoslain (39/1889) 30 luvun elinkeinorikoksia koskevat säännökset.
…
2.3. Nykytilan arviointi
Pyramidipelit
Erityisesti internetin välityksellä tapahtuvat toiminnot sisältävät sekä kaupankäynnin että arpajais- ja rahankeräystoiminnan muotoja, jotka perustuvat pyramidihuijauksen tapaiseen asiakashankintaan. Mukaan liittyvien tulo-odotukset riippuvat heidän organisaatioidensa kautta tulevien asiakkuuksien ja tehtyjen tilausten määrästä.
Ominaista näille toiminnoille on toiminnan alkuvaiheessa erittäin nopeasti kasvava asiakasmäärä. Rahankeräysten toimeenpanon osalta tällaista toimintaa voidaan pitää rahankeräyslain 2 §:n 3 momentin mukaisena ketjukirjeiden avulla tai siihen verrattavalla tavalla toimeenpantuna ja siten kiellettynä ja rangaistavana.
Pyramidipelien taloudellisiin seurauksiin on kiinnitetty huomiota erityisesti vuosina 1996 ja 1997, kun Albaniassa pyramidipelejä sortui aiheuttaen maassa merkittäviä levottomuuksia. Pyramidipelejä oli markkinoitu hyvinä ja turvallisina sijoitus- ja säästömahdollisuuksina. Rahoja ei sijoitettu yritystoimintaan, vaan ne käytettiin aikaisemmille sijoituksille luvatun tuottokoron turvaamiseen ja maksamiseen. Pyramidipeliin osallistujien määrän kasvaessa voimakkaasti voitiin pelejä pitää pystyssä, mutta kasvun taittuessa peli romahti ja viimeksi mukaan liittyneet menettivät sijoituksensa. Pyramidipeliperusteisia sijoitusjärjestelyjä on 1990-luvun aikana tarjottu muissakin maissa vastaavanlaisin osanottajille koitunein negatiivisin seurauksin.
Erityisesti puhtaat pyramidipelit, joihin ei lainkaan sisälly muuta tuotteiden, tavaroiden tai palvelujen vaihtoa kuin mahdollisuus värvätä uusia osanottajia mukaan toimintaan, ovat yleistyneet jälleen 1990-luvun lopulla ja erityisesti vuosina 2002—2004 Länsi-Euroopan maissa mukaan lukien pohjoismaat. Toiminnot alkavat usein jostakin muusta pohjoismaasta ja leviävät vähitellen muihin maihin. Ominaista näille toiminnoille on se, että niissä käytetään julkisuuden henkilöiden nimiä apuna markkinoinnissa ilman heidän suostumustaan. Myös viranomaisten kannanottoja pyritään vääristelemään ja esimerkiksi erilaisilla internetin keskustelupalstoilla esitetään hyvin aggressiivisesti kannanottoja toiminnan laillisuuden puolesta.
Suomessa, kuten muissakin pohjoismaissa, on poliisin tutkinnassa tapauksia, joissa epäillään syyllistytyn pyramidipelin muodossa tehtyihin rahankeräys- ja arpajaisrikoksiin. Tällaiset toiminnot on pääsääntöisesti järjestetty siten, että ne näyttävät osittain tavarakaupalta.
Ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja direktiivien 84/450/ETY, 97/EY sekä 98/27/EY muuttamisesta käsitellään parhaillaan.
Monitasomarkkinointi
Monitasomarkkinointi (Multi-Level-Marketing, jatkossa MLM) on levinnyt laajalti erilaisten tuotteiden jakelumuotona erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. MLM perustuu tietynlaiseen pyramidirakenteeseen, mutta eroaa kuitenkin pyramidipeleistä varsinkin siinä, että järjestelyyn kuuluu tavaroiden tai palvelujen tosiasiallista kaupankäyntiä. MLM määritellään eri tasoisiksi rakennetuiksi jakelujärjestelmiksi, joissa erilaisten tuotteiden myyjä saa taloudellista hyötyä tuotemyynnistä ja alemmalle tasolle sijoittuvien uusien myyjien värväyksestä. Kuluttajansuojanäkökulmasta MLM-järjestelmiin liittyy tällaisten järjestelmien lumipallovaikutus ja mahdollinen pyramidivaikutus. Jakelujärjestelmä on rakennettu voimakkaan kasvun ajatukselle.
Ketjukirjeen tavoin pyramidipeleinä toimeenpannut rahankeräykset voidaan tulkita jo nykyisellään kielletyiksi. Olennaista näissä toimeenpanotavoissa on, vastaako uusien myyjien värväämisestä saatavaa palkkiota jakelutavalle luonnostaan kuuluva kustannushyöty vai maksavatko sen uudet myyjät. Sellainen maksu voi olla suorassa muodossa osanottaja-, ilmoittautumis- tai liittymismaksu tai vastaava.
…
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4§
Ehdotetun lain 4 §:n 5 kohdassa ehdotetaan määriteltäväksi pyramidipeli. Pyramidipelin määrittely on tarpeen 9 §:n 3 kohdassa kielletyn rahankeräyksen toimeenpanotavan vuoksi. Pyramidipelillä ei tarkoiteta arpajaislaissa tarkoitettuja arpajaisia eikä ehdotetussa laissa määritelty termi viittaa kokonaan tai osittain sattumaan perustuviin arvontatoimintoihin tai ansaintamahdollisuuksien perustumiseen kokonaan tai osittain sattumaan.
Pyramidipelin käsitettä käytetään tässä merkityksessä yleisesti pohjoismaisessa lainsäädännössä kuvaamaan kiellettyä ja rangaistavaa toiminnan muotoa.
Pyramidipeleissä tarjotaan toimintoon liittyneille ansaintamahdollisuuksia kokonaan vastikkeetta myöhemmin liittyvien osallistumis- tai muista maksuista.
Pyramidipeleiksi määritellyt toiminnot tulee erottaa luvallisista tavoista markkinoida tuotteita. Esimerkiksi kirjakerhojen markkinoinnissa uuden jäsenen hankkineelle saatetaan antaa lahjaesine. Tällainen toiminta on sallittua, koska tämä etu annetaan kertaluonteisesti jälkikäteisenä vastikkeena uuden jäsenen hankkimisesta.
Pyramidipeli pyritään usein kuvaamaan sellaiseksi, että viestin vastaanottajalle jää käsitys, että kyse on kaupankäynnistä taikka sijoitus- tai vakuutustoiminnasta. Tällaisessa toiminnassa käytetään hyvin suuria tuottoja lupaavia mainoksia ja sijoitustoimintaan normaalisti kuuluvat riskit jätetään usein kokonaan mainitsematta. Kyse on usein niin sanotuilla virtuaaliosakkeilla tehtävästä kaupasta, jolloin näiden osakkeiden arvon määritys ei perustu missään pörssissä tapahtuvaan arvonmääritykseen, vaan laskennalliseen arvonmääritykseen. Usein näille virtuaaliosakkeille luvataan huomattavan suuri tuotto eikä osakekauppaan luontaisesti liittyvää arvon vaihtelua myös alaspäin mainita toiminnan markkinoinnissa lainkaan.
Erilaisten tuotteiden, tavaroiden tai palveluiden markkinointia voidaan harjoittaa luvallisesti siten, että markkinointi on järjestetty ketjun muodossa. Tällöin olennaista on, että tuotteiden tai palveluiden kauppa on todellista ja myyjien tulot kertyvät tuotteiden tai palvelujen kaupasta bonusten tai selkeästi määritellyn tuotto-osuuden muodossa, eikä mahdollinen tuotto perustu yksinomaan uusien jäsenten tai osallistujien liittymismaksuihin.
Kaupankäynnille ominaisten suorituksen ja vastasuorituksen tulee kohdata ajallisesti, määrällisesti ja laadullisesti oikeasuhteisina. Käytännössä pyramidipelin muodossa tapahtuvassa toiminnassa pyritään toiminta kuvaamaan sellaiseksi, että siihen osallistuva saa vastikkeen. Vastikkeeksi kuvataan esimerkiksi mahdollisuus saada myöhemmin joitakin taloudellisia etuja. Tyypillistä näille luvatuille eduille on, että ne on mahdollista saada huomattavan pitkän ajan kuluttua ja niiden saaminen on riippuvainen henkilön jälkeen liittyvien henkilöiden maksusuorituksista.
Luotu 05.11.2005, Päivitetty 12.09.2006