18.11.2008 Kirjoittanut Petteri Haipola
Helsingin kärjäoikeus (Osasto 6/6) on antanut tuomion asiassa koskien 9.9.2006 tapahtunutta välikohtausta helsinkiläisen ravintolan kokoustilassa, jossa vastaajat tunkeutuivat tilaan ja kuvasivat läsnäolleita, ja toinen heistä harjoitti väkivaltaa yhtä asianomistajaa vastaan. Tuomio on annettu kansliapäätöksenä äänestyksen jälkeen 4.11.2008 eli tuomari ja kolme lautamiestä eivät ole olleet yhtä mieltä tuomiosta. Asianro on R 08/6161.
Molempia vastaajia syytettiin julkisrauhan rikkomisesta (Rikoslaki 24 luku 3 § 1) ja salakatselusta (Rikoslaki 24 luku 6 § 1). Lisäksi toista vastaajaa syytettiin pahoinpitelystä (Rikoslaki 21 Luku 5 § 1).
Helsingin kihlakunnan syyttäjä Nina Nyman teki aiemmin 12.6.2008 syyttämättäjättämispäätöksen koskien laitonta uhkausta, salakuuntelua, pahoinpitelyä (toinen pahoinpitely kuin em., josta syyte nostettiin) ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Kukaan vastaajista ei nostanut itse syytettä mainituista syytekohdista. Laiton uhkaus tuli mielestäni riittävän selvästi toteennäytetyksi, mutta en lähtenyt itse nostamaan syytettä asiasta, koska vastaajat saivat syytteitä muista kohdista, enkä tahtonut nähdä ylimääräistä vaivaa asian johdosta. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä ei voitu näyttää toteen, koska poliisi ei ole tehnyt asiassa riittävän laajoja tutkimuksia, jos on tutkinut asiaa lainkaan tältä osin.
Käsittelen ensin syytekohtia ja tapahtumien kulkua ennen kuin kerron käräjäoikeuden ratkaisusta ja tuomiosta.
Julkisrauhan rikkomista ja salakatselua koskevat lainkohdat kuuluvat näin:
— Lainaus alkaa —
3 §
Julkisrauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka
2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,
on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
6 §
Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
— Lainaus päättyy —
Lähde: Finlex ®; Säädökset alkuperäisinä
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000531
Kuvaus tapahtuneesta
Vastaajat tunkeutuivat kokoustilaan, jonne heitä ei ollut kutsuttu. Vastaajat tiesivät etukäteen, etteivät he olleet tervetulleita kokoukseen, koska heitä ei ollut sinne pyydetty, ja asianomistajien suhtautuminen heidän harjoittamaansa verkostomarkkinointiliiketoimintaa kohtaan on voimakkaasti arvosteleva. Vastaajien aikomuksena ei ole selvästikään ollut osallistua kokoukseen rauhallisin aikein vaan heidän aikomuksensa on ollut kuvata kokouksen osallistujia ja nauhoittaa heidän puhettaan, ilman että he olisivat pyytäneet tähän toimintaansa lupaa kokouksen osallistujilta etukäteen tai edes paikalle saapumisen jälkeen. Vastaajat eivät olleet ilmoittaneet etukäteen aikovansa tulla kokoukseen eikä heidän olisi annettu osallistua kokoukseen järjestäjien toimesta, jos he olisivat sitä pyytäneet. Kokouksen osallistujat ovat yrittäneet pitää salassa kokouksen paikan juuri sen vuoksi, etteivät vastaajat ja heidän tuttavansa olisi voineet osallistua kokoukseen tai edes saaneet tietää sitä, missä kokous pidettiin.
Asianomistajat eivät olleet kutsuneet vastaajia kokoukseen, vaan nämä saivat tiedon kokouksesta muuta kautta ilman kutsua, ja ovat varmasti olleet tietoisia siitä, etteivät he ole olleet tervetulleita kokoukseen, koska heitä nimenomaan yritettiin estää etukäteen saamasta tietoon kokouksen paikkaa, eli heitä yritettiin estää jo ennen kokouksen alkamista pääsemästä kokoustilaan ja kokoukseen. Tässä toteennäytetyllä tavalla on aivan varmaa, että vastaajat ovat tienneet etukäteen, etteivät he ole olleet tervetulleita ja toivottuja vieraita kokoukseen, eikä heidän aikomuksensa ole ollutkaan osallistua kokoukseen rauhanomaisin tai luvallisin aikein.
Vastaajat tunkeutuivat kokoustilaan avaamalla suljetun oven. Ravintolan valvontakameran kuvasta näkyy, että vastaajat ja heidän kanssaan olleet kaksi tuntemattomaksi jäänyttä miestä ovat virittäneet kameransa toimintavalmiiksi jo käytävällä kokoustilan suljetun oven edessä ennen sisääntunkeutumistaan. Vastaajien oikeudenistunnossa näyttämästä DVD-tallenteesta näki, että kuvaus oli aloitettu SULJETUN oven takana käytävällä, eikä vasta huoneessa. Tunkeutujat astuivat suoraan sisälle kokoustilaan ja alkoivat kuvata läsnäolijoita heti oven aukaistuaan.
Vastaajat kävelivät välittömästi syvemmälle kokoustilaan ennen kuin kukaan osallistujista ehti reagoida asiaan. Kukaan ei muistaakseni toivottanut vastaajia tervetulleiksi, vaikka toinen vastaajista sellaista oikeudenistunnossa väitti. Ainoa, mitä kuvamateriaalikin paljastaa, on se, että yksi asianomistajista tarjosi toiselle vastaajista tuolia heti tämän astuttua peremmälle huoneeseen, että tämä olisi voinut istuutua siihen keskustelemaan asioista. Vastaaja ei kuitenkaan istuutunut vaan jatkoi uhkaavaa käytöstään toisen vastaajan kanssa, eivätkä tunkeutujat suostuneet lopettamaan kuvaamista tai poistumaan kokoustilasta, vaikka sitä heiltä vaadittiin. Toinen vastaajista käytti kameraa, minkä vuoksi em. asianomistaja yritti pian estää häntä jatkamasta kuvaamista ja yritti ottaa pois kasettia, jolle kuvamateriaali oli tallennettu. Tämän seurauksena toinen vastaajista löi tätä asianomistajaa nyrkillä takaraivoon kahden oikeudessa todistaneen asianomistajan todistuksen ja silminnäkijöiden havaintojen mukaan.
Vastaajat ovat olleet hyvin tietoisia siitä, että he ovat tunkeutuneet kokoustilaan kutsumattomina vieraina, jotka eivät ole tilaisuuteen tervetulleita. Heillä ei ole lisäksi ollut mitään lupaa kuvata kokouksen osallistujia, mutta he ovat silti alkaneet kuvata heitä heti oven avauduttua. Vaikka joku olisi hyvien tapojen mukaan toivottanut vastaajat tervetulleiksi heti ovella, niin vastaajille on täytynyt tulla hyvin pian selväksi se, etteivät he olleet tervetulleita, koska heitä pyydettiin lopettamaan kuvaaminen ja heidän käskettiin poistua kabinetista, mitä he eivät suostuneet tekemään. Silti tällaista yleistä tervetulotoivotusta ei ilmeisesti ole esitetty, joten vastaajan väite ja käräjäoikeuden perustelut ovat tältä osin totuudenvastaiset tai vähintään totuutta vääristelevät.
Kokouksen osallistujat ja asianomistajat olivat syvästi hämmennyksissä kutsumattomien vieraiden tunkeutuessa vauhdilla kokoustilaan. Kesti useita sekunteja ennen kuin osallistujat ymmärsivät, etteivät tunkeutujat olleet tervetulleita kokoukseen ja ettei heillä ollut lupaa kuvata läsnäolijoita. Kenelläkään osallistujista ei ollut mahdollisuutta yrittää estää vastaajien kävelemistä syvemmälle kokoushuoneeseen, koska he kävelivät sinne suoraan lupaa kysymättä ja osallistujat istuivat pöydän ympärillä, mistä käsin estäminen olisi ollut mahdotonta. Ovelle jääneiden kahden tuntemattomaksi jääneen tunkeutujan estäminen olisi ollut erittäin vaarallista, koska he käyttäytyivät hyvin vihamielisesti ja väkivaltaisesti osallistujia kohtaan, niin että jopa estivät osallistujia poistumasta kokoustilasta, kun osa heistä sitä yritti. Tässä yhteydessä toinen tuntemattomista tunkeutujista harjoitti väkivaltaa yhtä asianomistajaa ja häntä auttamaan lähtenyttä toista osallistujaa vastaan.
Tilanne oli kaikin puolin uhkaava, koska tunkeutujat käyttäytyivät väkivaltaisesti ja vihamielisesti alusta asti kokouksen osallistujia kohtaan. Heillä ei ollut mitään aikomusta osallistua rauhallisin aikein kokoukseen vaan heidän aikomuksensa olivat pelkästään kokouksen osanottajia häiritsevät, loukkaavat ja vahingoittavat. Kun osallistujille selvisi tunkeutujien asiaton tunkeutuminen ja läsnäolijoiden kuvaaminen video- ja digitaalikameroilla, niin heitä pyydettiin välittömästi poistumaan kokoustilasta. He eivät suostuneet lähtemään vaan jatkoivat kuvaamista ja uhkaavaa käyttäytymistään. Tästä johtuen tilanne riistäytyi käsistä ja muuttui sekasortoiseksi, kun yksi asianomistajista yritti estää kuvaamisen jatkumista ja toinen vastaajista hyökkäsi hänen kimppuunsa takaapäin, ja löi häntä nyrkillä takaraivoon. Lyönnille oli silminnäkijöitä osallistujien joukossa, joten vaikka pahoinpidelty ei itse nähnyt vastaajan lyövän häntä, on vastaajan syyllisyys lyöntiin kiistaton osallistujien ja asianomistajien todistuksen perusteella.
Tuomio perusteluineen
Asiassa on käräjäoikeuden perustelujen mukaan jäänyt näyttämättä, että vastaajat olisivat 9.9.2006 syyllistyneet syytteessä mainittuihin julkisrauhan rikkomiseen tai salakatseluun tai toinen heistä pahoinpitelyyn. Kaikki syytteet hylättiin.
Näytön yleinen arviointi
Käräjäoikeuden perustelut ratkaisuun ovat virheelliset, riittämättömät ja osittain totuudenvastaiset. Vastaajat ovat olleet itse tietoisia siitä, etteivät he ole tervetulleita kokoukseen, koska heitä ei ole sinne kutsuttu ja koska osallistujien näkemykset heidän harjoittamastaan liiketoiminnasta ovat jyrkän kriittiset. Vastaajilla ei ole ollut mitään aikomuksia osallistua rauhanomaisin aikein itse kokoukseen vaan heidän ainoa tarkoituksensa on ollut kuvata ilman lupaa osallistujia ja nauhoittaa heidän puheitaan. Tämän lisäksi osallistujat ja asianomistajat ovat kokeneet heidän sisääntunkeutumisensa ja toimintansa pelkästään uhkaavaksi, vihamieliseksi ja rauhaa häiritseväksi. Se, että toinen vastaajista on kertonut, että hänet oli nimenomaan paikan päällä toivotettu tervetulleeksi, ei ole muistaakseni edes totta, eikä muuta millään tavalla tunkeutumisen oikeudettomuutta ja vastaajien sekä heidän mukanaan olleiden tuntemattomiksi jääneiden miesten käyttäytymisen uhkaavuutta.
Käräjäoikeus vetoaa perusteluisssaan siihen, ettei kyseessä ollut minkään rekisteröidyn yhdistyksen kokous, ”vaan joukko ihmisiä, joilla on samantapainen ajattelu tietyistä asioista.” Julkisrauhan rikkomista koskevassa lainkohdassa ei eritellä millään tavalla sitä, tarvitseeko kokouksen olla virallinen – esimerkiksi rekisteröidyn yhdistyksen kokous – vai voiko se olla epävirallinen kokous, jossa joukko ihmisiä on koolla käsittelemässä heitä yhdistäviä asioita. Näin ollen ei ole perusteltua todeta vastaajia syyttömiksi sen perusteella, että kokous olisi ollut luonteeltaan epävirallinen, eikä esimerkiksi rekisteröidyn yhdistyksen kokous. Kaiken lisäksi kokouksen asialistalla oli rekisteröidyn yhdistyksen perustamisesta keskusteleminen, joka asia jäi kuitenkin käsittelemättä vastaajien ja heidän kanssaan tunkeutuneiden miesten keskeytettyä kokouksen.
Asianomistajien ja kokoukseen osallistujien oli edellä kerrotulla tavalla mahdotonta yrittää estää vastaajia tunkeutumasta kokoustilaan, koska he kävelivät suoraan syvemmälle huoneeseen ja alkoivat heti kuvata ja nauhoittaa osallistujia oven auettua. Kesti tovin aikaa ennen kuin osallistujat ymmärsivät alkuhämmennyksestään päästyään, ettei tunkeutujilla ollut oikeutta olla kokoustilassa ja kuvata osallistujia. Kun vastaajia kiellettiin kuvaamasta osallistujia ja pyydettiin heitä poistumaan kokoustilasta, niin he kieltäytyivät ja käyttäytyivät väkivaltaisesti ja uhkaavasti osallistujia kohtaan. Samalla tuntemattomiksi jääneet kaksi isokokoista miestä estivät ovella osallistujia lähtemästä ulos kokoustilasta ja harjoittivat väkivaltaa osallistujia kohtaan.
Edelläkerrotusta päätellen on selvää, että vastaajilla on ollut tiedossaan se, etteivät he olleet tervetulleita kokoukseen, eikä heitä ollut sinne myöskään kutsuttu. Vastaajien aikomus ei ole ollut selvästikään osallistua kokoukseen rauhanomaisesti vaan he ovat alkaneet heti oikeudettomasti kuvata läsnäolijoita ja nauhoittaa heidän puheitaan, vaikka heillä ei ole ollut edes lupaa osallistua kokoukseen. Vastaajat eivät myöskään lopettaneet kuvaamista ja nauhoittamista, kun heitä kehotettiin niin tekemään, vaan he jatkoivat sitä ja toinen heistä harjoitti väkivaltaa kuvausta estänyttä asianomistajaa vastaan.
Käräjäoikeus kertoo perustelussaan, että ”tilanne kuitenkin oli kärjistynyt siinä vaiheessa kun vastaajat olivat alkaneet kuvata kabinetissa.” Kuten edellä on todettu ja todistajanlausunnoin vahvistettu, niin vastaajat ja heidän kanssaan oikeudettomasti kokoustilaan tunkeutuneet miehet olivat alkaneet kuvata läsnäolijoita heti oven auettua eikä tilanne kärjistynyt vasta sen jälkeen, kun nämä olisivat alkaneet myöhemmin kabinetin sisällä kuvata osallistujia. Tilanne oli alusta asti uhkaava ja kärjistyi siihen, etteivät vastaajat suostuneet lopettamaan oikeudetonta kuvaamistaan, kun heitä kehotettiin siihen, eivätkä he suostuneet poistumaan kokoustilasta, kun heitä siihen kehotettiin. Tämän lisäksi kaksi tuntemattomaksi jäänyttä miestä estivät osallistujia hakemasta ravintolan henkilökuntaa avuksi tilanteen kärjistyessä, niin että harjoittivat väkivaltaa näitä osallistujia vastaan.
Käräjäoikeus perustelee ratkaisuaan toisen vastaajan tekemän pahoinpitelyn osalta vastaajien esittämällä DVD-tallenteella. Siinä ei ymmärrettävistä syistä näy vastaajan tekemää pahoinpitelyä eli sitä, että hän löi yhtä asianomistajaa nyrkillä takaraivoon. Tämän tapahtuman silminnäkijöiden todistajanlausuntoja ei ole otettu tässä yhteydessä lainkaan huomioon, vaikka monet läsnäolijat näkivät lyönnin ja ovat todistaneet siitä. Sen sijaan että todistajienlausuntoja olisi otettu huomioon käräjäoikeuden ratkaisussa, on vedottu siihen yleiseen sekasortoon, joka tilanteesta aiheutui toisen vastaajan lyötyä yhtä asianomistajaa nyrkillä päähän. Osa läsnäolijoista esti vastaajaa jatkamasta pahoinpitelyä eikä vastaajaa kohtaan ole harjoitettu väkivaltaa, eikä häntä ole pahoinpidelty, niin kuin käräjäoikeuden näytön yleisessä arvioinnissa toisen vastaajan kertomuksen perusteella annetaan ymmärtää.
Käräjäoikeuden perustelu, että vastaajat ”eivät ole tunkeutuneet kabinettiin vaan ovat menneet sinne avoimesta ovesta ja heidät on jopa toivotettu tervetulleeksi” on virheellinen ja totuudenvastainen. Ovi ei ensinkään ollut avoin vaan suljettu eli kiinnioleva ovi: sitä ei tosin ollut lukittu, koska osallistujat kulkivat jatkuvasti ovesta tupakalle, baariin ja WC:hen. Käräjäoikeus toteaa, että vastaajat on toivotettu tervetulleiksi kokoukseen. Tästä asiasta heillä on vain toisen vastaajan kertomus, joka on ristiriidassa asianomistajien todistajanlausuntojen kanssa. Kuten edellä on kuvattu, vastaajat eivät ole olleet tervetulleita kokoukseen, eikä kukaan asianomistajista ole pitänyt heitä tervetulleina sen jälkeen, kun heidän toimintansa laatu ja pahat aikomukset ovat tulleet ilmi pian sisälletunkeutumisen jälkeen. Jos joku on hyvien tapojen mukaan toivottanut vastaajat tervetulleiksi ovella ennen kuin heidän pahat ja rikolliset aikomuksensa ovat tulleet ilmeisiksi, niin ei se kumoa niitä perusteluita, mitä tässä on esitetty siitä, että vastaajat ovat tienneet etukäteen olevansa kutsumattomia ja ei-toivottuja vieraita kokoukseen, eli he eivät ole olleet tervetulleita, eikä kukaan asianomistajista olisi sellaista sanonut, jos olisi tiennyt sitä sanoessaan, millä asialla vastaajat liikkuivat. Jos joku on toivottanut vastaajat tervetulleiksi, niin hänen on täytynyt luulla vastaajia myöhästyneiksi kokouksen osallistujiksi, sillä kokouksen osallistujien nimilista ja määrä ei ollut kaikkien kutsuttujen tiedossa. Mitään yleistä tervetulotoivotusta ei kutsuttujen mukaan ole kuitenkaan edes sanottu, joten vastaajan väite on totuudenvastainen ja harhaanjohtava.
Käräjäoikeus toteaa perusteluissaan, ettei kysymyksessä oleva kabinetti ollut yleisöltä suljetussa tilassa. Kokous oli kuitenkin luonteeltaan yksityinen eikä sinne toivottu tai päästetty ketään asiatonta sisälle. Ovea pidettiin suljettuna nimenomaan sen vuoksi, etteivät asiattomat olisi päässeet sisälle kabinettiin, eivätkä olisi kuulleet tai nähneet kabinetissa käsiteltäviä asioita ja ihmisiä. On siis perusteetonta väittää, ettei kabinetti ollut yleisöltä suljetussa tilassa. Tila oli nimenomaan suljettu ja ravintola on sen tarkoittanut juuri sellaista käyttöä varten, että osallistujat saavat käsitellä siellä omia asioitaan yleisöltä suljetussa tilassa. Se, että kabinetin ovi ei ollut lukittu, ei tarkoita sitä, että se olisi ollut avoin, niin kuin käräjäoikeus perustelussaan virheellisesti toteaa, ja että kokoustila ei olisi ollut suljettu yleisöltä. Kokoustila oli nimenomaan yleisöltä suljettu eikä sinne toivottu ylimääräisiä osallistujia eikä etenkään sellaisia, joiden tarkoitus oli vahingoittaa osallistujia ja loukata heidän rauhaansa ja yksityisyyttään kuvaamalla ja nauhoittamalla heidän toimintaansa ilman lupaa.
Mitä toista vastaajaa koskevaan pahoinpitelysyytökseen tulee, niin pahoinpidellyn asianomistajan ei lain mukaan tarvitse itse kyetä todistamaan sitä, kuka häntä on pahoinpidellyt ja lyönyt: sehän on mahdotonta, koska vastaaja löi häntä takaapäin, niin että hän ei sitä lyöntiä voinut nähdä. Käräjäoikeus perustaa tuomionsa yksinomaan siihen DVD-tallenteeseen, jonka vastaajat ovat esittäneet, ja on jättänyt todistajienlausunnot kokonaan huomiotta ratkaisunsa perusteluissa. Toinen vastaajista syyllistyi kyseeseen pahoinpitelyyn lyömällä asianomistajaa takaraivoon niin kuin todistajat ovat todistuksessaan lausuneet. Se, ettei tätä lyöntiä näy vastaajien tekemässä ja editoimassa tallenteessa ei ole mikään ihme. Ihme olisi, jos vastaajat näyttäisivät oikeudessa sellaisen videon, jossa toinen heistä syyllistyy mainittuun pahoinpitelyyn, kun he nimenomaan kiistävät syyllisyytensä kaikissa syytekohdissa ja myös tässä pahoinpitelyasiassa.
Edellä esitetyn kertomuksen ja kuvauksen perusteella on selvää, että vastaajat ovat syyllistyneet rikoksiin kaikissa esitetyissä syytekohdissa. Vastaajat tunkeutuivat oikeudettomasti kabinettiin kahden tunnistamatta jääneen miehen kanssa ja kuvasivat ilman lupaa kokouksen osallistujia, eivätkä lopettaneet kuvaamista, kun sitä heiltä pyydettiin. Vastaajat eivät poistuneet kokoustilasta, kun sitä heiltä vaadittiin. Sen sijaan he jatkoivat kuvaamista ja uhkaavaa käyttäytymistä, ja ovella seisoneet kaksi miestä estivät osallistujia hakemasta apua ravintolan henkilökunnalta ja käyttivät väkivaltaa ulospyrkineitä osallistujia kohtaan. Lisäksi toinen vastaajista löi useiden todistajien lausuntojen ja silminnäkijähavaintojen perusteella yhtä asianomistajaa nyrkillä takaraivoon, ja asianomistajalla on ollut esitettävänään lääkärintodistus saamastaan vammasta, joten näyttö on tältäkin osin riittävän vahva tuomion langettamiseksi. Näin ollen on perusteltua, että vastaajat olisi tullut tuomita syyllisiksi esitettyihin syytöksiin. Käräjäoikeuden ratkaisu tuomiossa on käsittämättömän väärä ja perustelut virheellisiä ja osittain totuuden vastaisia.
Vastaajien teot täyttävät riittävällä selvyydellä ja toteennäyttämisellä rikosten tunnusmerkistöt. Lainkohdissa tapaukseen sovellettavat tekstit kuuluvat näin:
Julkisrauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu… kokoustilaan…
on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa…
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa… oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vastaajat ovat tunkeutuneet kokoustilaan oikeudettomasti niin kuin edellä on kerrottu. Laissa ei ole erikseen määritelty sitä, että kokoustilassa pidettävän kokouksen tulisi olla luonteeltaan virallinen kuten rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä kokous. Rikoksen tunnusmerkistöt täyttyvät, koska vastaajat tunkeutuivat kutsumatta ja luvatta suljettuun kokoustilaan, jonne he eivät olleet tervetulleita ja josta he eivät suostuneet poistumaan, vaikka heitä pyydettiin poistumaan. Kokoustila oli yleisöltä ja muilta asiakkailta suljettu silläkin perusteella, että ravintola vuokraa kyseistä tilaa nimenomaan yksityiskäyttöön, jolloin asiattomilta ja kutsumattomilta vierailta on tilaan pääsy kielletty.
Vastaajat ovat kuvanneet oikeudettomasti teknisellä laitteella asianomistajia yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa huoneistossa ja loukanneet heidän yksityisyyttään. Kokoustila oli muusta ravintolasta selvästi erotettu yksityiskäyttöön varattu tila, jollaisena ravintola sen asianomistajille myös oli vuokrannut, ja kyseistä tilaa vuokrataan nimenomaan yleisöltä suljettuna tilana, niin että muiden asiakkaiden pääsy tilaan on kiellettyä tai sitä on rajoitettu, koska tila on vuokrattu yksityiskäyttöä varten. Vastaajat eivät olleet saaneet kutsua kokoukseen eivätkä he olleet sinne tervetulleita. Vastaajilla ei ollut asianomistajilta tai muilta kokoukseen osallistuneilta saatua lupaa kuvata asianomistajia, eivätkä vastaajat lopettaneet kuvaamista, kun sitä heiltä vaadittiin, vaan he jatkoivat kuvaamista. Rikoksen tunnusmerkistöt täyttyvät riittävän selvästi ja ovat tulleet toteen näytetyiksi, joten vastaajat olisi tullut tuomita syyllisiksi kaikkiin esitettyihin syytekohtiin.
Muutoksenhakumenettely
Allekirjoittanut sai jäljennöksen käräjäoikeuden tuomiosta 17.11.2008. Tuomio oli annettu 4.11.2008 ja tyytymättömyyden ilmoittaminen olisi pitänyt tehdä viikon sisällä tuomiosta eli viimeistään 11.11.2008. Koska syyttäjä eikä kukaan asianomistajista ollut ilmoittanut tyytymättömyyttä määräaikaan mennessä, tuli tuomiosta lainvoimainen. Jos allekirjoittanut olisi saanut tietää tuomiosta aiemmin, niin olisin ilmoittanut tyytymättömyyteni tuomiosta ja valittanut siitä hovioikeuteen. Perustelut tuomion muuttamiseksi ovat todella vankat ja käräjäoikeuden tuomio on ilmeisen virheellinen. Koska en saanut tuomiota tietooni ajallaan, niin asialle ei voi tehdä enää mitään. On vain hyväksyttävä tapahtunut ja jatkettava elämää eteenpäin.
Allekirjoittanut oli saanut tietää etukäteen käräjäoikeuden istunnon päivämäärän, mutta oli unohtanut sen arkielämän kiireiden keskellä eikä tiennyt siitä, että tyytymättömyyden ilmoittamiseen on vain viikko aikaa tuomion julistamisen jälkeen. Lisäksi allekirjoittanut oli oikeudenistunnossa toimineiden asianomistajien todistuksen ja heidän ystävänsä kertoman mukaan ollut melko varma siitä, että vastaajat todetaan syyllisiksi esitettyihin syytekohtiin. Tämä ystävä oli myös aikonut ilmoittaa allekirjoittaneelle henkilökohtaisesti oikeuden ratkaisusta jo ennen postinkulkua, kun tuomio olisi kansliapäätöksenä annettu. Tällaista ilmoitusta ei allekirjoittanut koskaan ehtinyt saada, joten kaikki mahdollisuudet muutoksenhakuun ja valituksentekoon hovioikeuteen menivät ohitse.
Petteri Haipola, 18.11.2008