30.10.2005 Kirjoittanut Petteri Haipola
Verkostomarkkinoinnissa on menestymisen kannalta tärkein tekijä itse verkostomarkkinoinnin liikeidea ja palkkiojärjestelmän pyramidirakenne, ei yksittäisen jälleenmyyjän sitoutuminen toimintaan, ohjeiden tarkka noudattaminen, lahjakkuus, työhön uhrattu aika ja voimavarat. Mitä enemmän jälleenmyyjä sitoutuu ohjelmaan ja uhraa varojaan sekä aikaa liiketoiminnan edistämiseen, sitä enemmän hän saattaa hävitä rahaa.
Yleiset edellytykset menestykseen
Menestyminen eri aloilla on yleensä kiinni samoista tekijöistä. Syitä menestykseen voivat olla:
– synnynnäinen lahjakkuus
– riittävä koulutus
– oikean uran valinta
– työn tekeminen päämäärän saavuttamiseksi: ahkeruus, sinnikkyys, peräänantamattomuus
– ajan uhraaminen tavoitteiden saavuttamiseksi
– hyvä maine ja oikeat ihmissuhteet
– oikea paikka ja oikea aika
– sattuma tai onni
– se, mitä ihminen tekee: business-malli, liikeidea ja toiminta-ajatus
Ihmisillä on yleisesti sellainen käsitys, että jos joku on vain riittävän ahkera, peräänantamaton ja sinnikäs, niin hän voi saavuttaa elämässään hyvinkin paljon. Kovalla työn tekemisellä ja opiskelulla voidaan korvata synnynnäisiä tai hankittuja vajavaisuuksia: luonteen piirteistä, huonoista käytöstavoista, lahjattomuudesta, hankitusta huonosta maineesta tai fyysisistä rajoitteista ynnä sairauksista johtuvia puutteita. Jos ihminen omistautuu riittävästi asialleen ja sitoutuu toimimaan päämääriensä saavuttamiseksi, on niiden saavuttaminen yleensä mahdollista ja toteutuukin monien elämässä – ei kuitenkaan kaikkien. Maailman jokainen ihminen ei voi olla yritysjohtaja ja miljonääri, vaikka he kuinka sitä haluaisivat olla ja tekisivät töitä sen eteen. Useimmilla aloilla menestymisen mahdollisuus on kuitenkin realistinen ja se on olemassa synnynnäisesti lahjakkaille henkilöille, jotka sen lisäksi omistautuvat asialleen ja tekevät työtä päämääriensä saavuttamiseksi eli sitoutuvat kaikesta sydämestään valitsemalleen uralle. Kun mukaan tarttuu ripaus onnea ja sattumaa, niin että ihminen osuu oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, tai jos hänellä sattuu olemaan oikeat kontaktit ja tuttavat lähipiirissä, niin tie tähtiin on avoinna. Mutta onko tämä kaikki yhtä lailla mahdollista myös verkostomarkkinoinnissa?
Määrää itse oma palkkasi?
Verkostomarkkinointia mainostetaan yleensä helppona ja vaivattomana tapana ansaita vähän lisätuloja tai tehdä siitä itselleen pääasiallinen tulojen lähde. Toimintaan pääsee mukaan pienellä sijoituksella ja työtä voi tehdä alkuun vaikka osa-aikaisesti muun työn tai opiskelun ohella. Jos jälleenmyyjä haluaa myöhemmin laajentaa liiketoimintaansa, niin menestyminen on kiinni hänestä itsestään ja hänen panostuksestaan yritystoimintaan. Ehdokas voi itse päättää kuinka paljon tuloja ”haluaa” saada ja voi rakentaa liikeyrityksensä sen pohjalta. Tämä sanotaan ehdokkaalle jo värväysvaiheessa. Huomaa, miten kierosti tuo lause on muodostettu. Mainostaja ei ”lupaa mitään” eikä väitä, että jälleenmyyjä voi määrätä itse tulojensa määrän päättämällä sen, miten paljon aikaa ja rahaa järjestelmään sijoittaa, mutta lukija ajattelee lähes luonnostaan sillä tavalla, että menestyminen on kiinni pelkästään hänen sijoittamastaan työmäärästä ja rahasta eikä jostakin muusta seikasta. Tämä on tyypillinen ajatustenhallinnassa käytetty menetelmä. Manipuloinnin kohde saadaan ajattelemaan halutulla tavalla, vaikka manipuloija ei itse tee mitään muuta kuin johdattelee häntä mainostempullaan. (hype, hypetys)
Suunnitelmaan kuuluu se, että ehdokas saa liiketoiminnasta alusta asti sellaisen kuvan, ettei liikeideassa ole mitään vikaa vaan menestyminen on kiinni ehdokkaasta itsestään. Tämä on ehdokkaan tahallista harhaanjohtamista, sillä verkostomarkkinoinnissa menestymistä ei määrää ensisijassa jälleenmyyjän henkilökohtaiset ominaisuudet vaan liikeidean itsetuhoinen pyramidirakenne, alan huono maine ja ylihintaiset tuotteet.
Verkostomarkkinointi on huijausta, sillä toisin kuin muilla aloilla, siinä ei voida itse vaikuttaa yhtä paljon siihen, miten yrityksen käy. Usein käy juuri päinvastoin kuin mitä suunnitellaan: mitä enemmän ihminen laittaa verkostomarkkinointiin aikaa ja rahaa, sitä enemmän hän häviää. Syy tähän ei ole pelkästään lahjakkuuden puute tai se, ettei tappion kärsinyt jälleenmyyjä ole sitoutunut työhön niin paljon kuin vaaditaan, tai toiminut tarkasti annettujen ohjeiden mukaan. Asia on useimmiten juuri päinvastoin: mitä tarkemmin jälleenmyyjä noudattaa annettuja ohjeita ja mitä enemmän hän sitoutuu järjestelmään ja uhraa aikaansa liiketoiminnan edistämiseen, sitä huonommin hänelle käy. Vika täytyy olla jossakin muualla kuin jälleenmyyjissä: vika on itsessään verkostomarkkinoinnin rakenteessa, sen pyramidi-luonteessa.
Esimerkkejä tappion kärsineistä ja huijatuista jälleenmyyjistä
Suomessa ei ole kovin moni tappion kärsinyt ja huijauksen uhriksi joutunut ihminen uskaltanut tulla julkisuuteen oman tarinansa kanssa. Liitän vast´edes kotisivuilleni lyhyitä tarinoita, joista käy ilmi, ettei tappioon ole syynä jälleenmyyjän laiskuus tai sitoutumisen puute, vaan syy on itsessään järjestelmässä, joka on huijausta. Voit lähettää minulle lyhyen tarinan sähköpostitse, maksimi kaksi A4 -sivua, mieluummin yksi sivu tai alle. Monet eivät jaksa lukea pitkiä todistuksia, joten tiivistäminen on paikallaan. Älä lähetä minulle roskapostia. Julkaisen tarinat oman harkintani mukaan tämän linkin takana. (osoitteeni on siellä) Myös verkostomarkkinoijan omaiset voivat lähettää oman todistuksensa. Lukekaa ensin johdanto todistus-sivulta ennen kuin lähetätte minulle postia.
Moni on tehnyt lähestulkoon henkilökohtaisen konkurssin ryhtymällä kokopäiväisesti verkostomarkkinoijaksi ja ottamalla velkaa toiminnan laajentamista varten. Varoitan sinua tekemästä vastaavaa virhettä. Älä ota ikinä lainaa verkostomarkkinointia varten, sillä menetät sijoituksesi 99 prosentin todennäköisyydellä. Mitä vähemmän sinulla on koulutusta ja yrittäjiltä vaadittavaa erityisosaamista, sitä suuremmalla todennäköisyydellä menetät rahasi. Tappiolle jäävien prosentuaalinen osuus verkostossa on vakio, kun lasketaan heidän osuutensa kaikista jälleenmyyjistä, eikä se muutu, vaikka kaikki olisivat yhtä lahjakkaita ja työlleen omistautuneita, mutta yksittäisen jälleenmyyjän mahdollisuus huononee entisestään, mitä vähemmän hänellä on kykyjä toimia myyjänä ja yrittäjänä. Tässä ei ole ristiriitaa, sillä tappiolle jää aina vähintään se määrä, mikä on seurausta pyramidimaisesta palkkiojärjestelmästä, mutta yksittäisen jälleenmyyjän kohdalla mahdollisuus menestyä huononee entisestään, mitä lahjattomampi hän on. Suurin vaikuttaja tappioon on kuitenkin pyramidihuijaus ja vasta sen jälkeen tulee huomioida jälleenmyyjän henkilökohtaiset kyvyt ja ahkeruus.
Vuonna 2005 oli netissä luettavana ja katseltavana englanninkielellä NBC Datelinen dokumentti Amway/ Quixtarin toiminnasta. Lääketieteen tohtori Vicki Mack menetti miehensä Lindyn kanssa 35,000 dollaria bisnekseen ennen kuin tulivat järkiinsä.
Katso englanninkielinen video: (Pituus 21 min. 38 sek., Julkaisija: Dateline NBC-TV)
http://cpserverp4.com/bo/dateline_quixtar.wmv
Lisätietoja: http://dateline.msnbc.com
”In pursuit of the almighty dollar” by Chris Hansen
Löydät sivuston käyttämällä hakua ja kirjoittamalla hakusanaksi `Quixtar´.
Pyramidi-järjestelmät
Verkostomarkkinointifirmat kiistävät jyrkästi olevansa laittomia pyramidi-järjestelmiä. Ehkä ne eivät sitä lain kirjaimen mukaan suoraan olekaan, niin kauan kuin verkostossa myydään tuotteita ja palveluita verkoston ulkopuolisille jäsenille, mutta käytännössä vain harvassa verkostossa myydään tuotteita enemmän verkoston ulkopuolelle kuin sen sisälle. Suurin osa myynnistä tapahtuu verkoston sisälle, jäsenille itselleen ja alalinjaan. Ylälinja saa palkkioita näistä alalinjan ostoista ja jotkut heistä myös myymistään motivointimateriaaleista ja järjestämiensä tapahtumien tuloista. Pääyhtiö saa tietysti voittoa jokaisesta myymästään tuotteesta.
Vaikka ns. pääkallorahaa ei makseta suoraan, niin se sisältyy alalinjan ostamien tuotteiden, aloituspakettien, vuotuisten tai kuukausittaisten lisenssien, mainosmateriaalin ja koulutustapahtumien hintaan. Jäsenet eivät ostaisi näitä tuotteita, ellei se olisi liiketoiminnan harjoittamisen kannalta pakollista. Kun jäsenet luopuvat bisneksestä tappioiden tähden, lopettavat he myös tuotteiden ostamisen. Tuotteille ei ole todellista kysyntää vaan niitä ostetaan lähes pelkästään bisnes-mahdollisuuden vuoksi. Pääkalloraha tarkoittaa värväämisestä maksettavia palkkioita. Firmat ja jälleenmyyjät välttyvät usein pyramidi-tuomioilta, koska pääkallorahaa on naamioitu tuotteiden ostamiseksi ja koulutusmaksuiksi. Jos firmoja tutkittaisiin tarkasti, niin havaittaisiin, että suurin osa ostoista on todellakin verkoston sisäistä käyttöä, mikä viittaa kansainvälisen laintulkinnan mukaan pyramidihuijaukseen.
Jälleenmyyjien täytyy sijoittaa järjestelmään rahaa pysyäkseen ”aktiivisina” ja ollakseen oikeutettuja alalinjan liikevaihdosta saataviin palkkioihin. Nekin firmat, jotka myyvät tuotteita pääosin verkoston ulkopuolisille asiakkaille, syyllistyvät pyramidihuijaukseen myymällä ylihintaisia aloituspaketteja, markkinointimateriaalia ja motivoivaa koulutusmateriaalia, kasetteja, kirjoja, tapahtumia, koulutustilaisuuksia ja seminaareja. Idean mainonta on aina lainvastaista, koska todellisia ”riskejä” ja kulurakennetta ei kerrota vaan ideaa markkinoidaan ”hyvänä mahdollisuutena” lisäansioihin tai päätoimisen toimeentulon jatkuvaan hankkimiseen.
Koska alalinja jää tappiolle ja sen kulutus ratkaisee ylälinjan palkkioiden määrän ja pääyhtiön voiton, on kyse laittomasta pyramidista. Suoramarkkinointifirmassa tuloksen ratkaisee verkoston ulkopuolisten asiakkaiden kulutus: ei liittymismaksut, vuosi- tai kuukausimaksut, eikä markkinointi-, koulutus- ja mainosmateriaalin myyminen jälleenmyyjille hyvällä katteella.
Pyramidit on suunniteltu siten, että järjestelmä tuottaa aina enemmän häviäjiä kuin voittajia. Syynä on palkkiojärjestelmä. Palkkiojärjestelmän mukaan alalinjan myynnistä saataviin palkkioihin ovat oikeutettuja ainoastaan ne, jotka pysyvät aktiivisina eli ostavat itse tietyn määrän firman tuotteita JA heidän alalinjassaan on riittävästi jäseniä, jotka tekevät samoin eli ostavat riittävästi firman tuotteita. Alalinjassa on matemaattisen pakon vuoksi aina enemmän jäseniä kuin ylälinjassa eikä tämä hävinneiden prosentuaalinen osuus kaikista jälleenmyyjistä muutu miksikään, vaikka verkostossa olisi kuinka paljon jäseniä tahansa. Koska menestyminen perustuu uusien jäsenien värväämiseen ja heidän kulutukseen, on kyse todellakin pyramidista eikä suoramarkkinointifirman toiminnasta.
Syy epäonnistumiseen on pyramidihuijaus
Suurin osa uusista jälleenmyyjistä on tuomittu häviämään rahansa ja työpanoksensa verkoston ylätasojen ja pääyhtiön hyväksi järjestelmän pyrmidiluonteen vuoksi. He eivät saa mitään vastiketta järjestelmään sijoittamalleen rahalle ja ajalle. Kun he sitten epäonnistuvat ja jäävät tappiolle liiketoiminnassa, ei syy epäonnistumiseen ole ensisijassa heissä itsessään vaan järjestelmässä ja sen laatijoissa sekä ylläpitäjissä. Kukaan ei jatka vuosikausia tappiollista liiketoimintaa, joten on selvä, että suurin osa jälleenmyyjistä eroaa lopulta järjestelmästä, kun tulee järkiinsä ja tunnustaa tosiasiat: verkostomarkkinointi on tehoton ja kannattamaton tapa markkinoida tuotteita.
Tehoton tapa markkinoida tuotteita
Verkostomarkkinointi on tehoton tapa markkinoida tuotteita varsinkin yksittäisen jälleenmyyjän kannalta, mutta myös pääyhtiön kannalta. Pääyhtiö ei käyttäisi verkostomarkkinointia jakelukanavana, jos sen tuotteilla olisi riittävä kysyntä perinteisesti markkinoituna. Se saisi paljon enemmän tuotteita myydyksi perinteisiä kanavia pitkin.
Koska tuotteilla ei ole todellista kysyntää ja ne ovat ylihintaisia, on firma keksinyt jakelukanavakseen verkostomarkkinoinnin, jolla se saa lähes takuuvarmasti enemmän tuotteita myydyksi kuin perinteisten kanavien kautta, sillä moni tarttuu bisnes-mahdollisuuden porkkanaan ja alkaa käyttää firman tuotteita ollakseen oikeutettu myymään ideaa edelleen. Pääasiallinen tuote ei ole kuitenkaan se firman myymä tuote vaan verkostomarkkinoinnin idea, jota kaupitellaan yhä uudestaan samankaltaisia motivointimateriaaleja hyväksi käyttäen. Pääyhtiö on silti tyytyväinen, koska se saa myytyä jonkin verran tuotteita lähes ilman riskiä. Myyntityöstä ja mainonnasta ei aiheudu sille lainkaan kuluja vaan se on tehnyt niistä tuottavaa bisnestä itselleen. Sen sijaan, että yhtiö maksaisi palkkaa tehdystä työstä, saa se siitä itselleen tuloja tappiolle jäävien jälleenmyyjien kulutuksen muodossa. Useimmat jälleenmyyjät ostavat firman tuotteita vain bisnes-mahdollisuuden vuoksi ja lopettavat tuotteiden ostamisen, kun luopuvat liiketoiminnasta tappion kärsittyään. Tämä todistaa sen puolesta, ettei tuotteilla ole heille todellista merkitystä eikä niille ole todellista kysyntää vapailla markkinoilla. Tuotteiden myyntiin tarvitaan tästä syystä pimeän kultin tapaan toimiva järjestelmä: monitasomarkkinointi.
Työkalu-bisnes
Monet jälleenmyyjät ja pääyhtiöt tekevät suurimman voiton ns. työkalujen myynnillä, sillä niissä on parempi kate kuin yhtiön varsinaisilla tuotteilla. On helppoa myydä hyvällä voitolla pieniä eriä markkinointi- ja mainosmateriaalia sekä motivoivia kasetteja, kirjallisuutta ja koulutustapahtumia yksittäisille jälleenmyyjille, sillä he tarvitsevat kaikkia ”työkaluja” toiminnan kehittämiseen, mutta eivät voi ostaa suuria määriä kerralla, joten he eivät saa kunnollisia paljousalennuksia. Työkalujen tuottaja sen sijaan valmistaa tuotteita suuria määriä, jolloin niiden myynnistä jää erinomainen myyntikate.
Yhtiön ja huipputason jälleenmyyjien tarkoitus on pitää uusia jälleenmyyjiä kuvioissa mukana mahdollisimman kauan. He käyttävät tässä apuna motivointijärjestelmää ja myyvät alalinjaan ”työkaluja”. Niiden tarkoitus on aivopestä jäseniä uskomaan, että menestyminen on kiinni yksin heidän sitoutumisestaan, työpanoksestaan ja ohjeiden tarkasta noudattamisesta, eikä järjestelmässä itsessään ole mitään vikaa.
Työkalut luovat uskoa järjestelmään ja muokkaavat jäsenten mielipiteitä haluttuun suuntaan. Verkostomarkkinointia puolustavat suurimpaan ääneen juuri huijatut alatasojen jälleenmyyjät, sillä he eivät tiedä, mistä verkostomarkkinoinnissa on kysymys vaan uskovat vilpittömästi sen olevan paras tapa markkinoida tuotteita ja tarjota menestymisen mahdollisuus tavalliselle ihmiselle. He eivät näe mielten hallinnan johdosta lainkaan totuutta vaan ovat sokeita ja arvostelukyvyttömiä aina siihen asti, kunnes tappiot ylittävät heidän sietokykynsä ja he alkavat toden teolla kyseenalaistamaan systeemiä. Silloinkin, kun tappiot käyvät yli voimien, moni kieltäytyy uskomasta todeksi sitä, että vika on järjestelmässä eikä heissä itsessään. He poistuvat näyttämöltä vähin äänin, mutta joukkoon mahtuu aina niitä, jotka nielevät ylpeytensä ja tunnustavat avoimesti, että heitä on huijattu. Tee sinä samoin, niin autat lähimmäisiä varjeltumaan tältä petokselta, sen uhriksi joutumiselta.
Alatasojen petetyt jälleenmyyjät ovat kuin ”verkosto-Keisari”, jotka röyhistelevät rintaansa suuren yleisön silmissä, kerskaten loistavilla vaatteillaan, (=liikeidealla) vaikka ovat ilkosillaan ja kaikki näkevät valheen verkon lävitse totuuden, kun se on kerran julkihuudettu. Ylätasojen ammattivärvääjät eli huipputason jälleenmyyjät ja pääyhtiö ovat vertauksen huijari-kankureita, jotka ovat kutoneet Keisarille uudet vaatteet, ”joita ei voi kukaan tyhmä tai tehtäväänsä sopimaton ihminen nähdä”. Voit lukea lisää tämän linkin takaa.
Pahempi huijaus kuin suora laiton rahankeräys, arpajaisten pito tai ketjukirje
Verkostomarkkinointi on vielä pahempi huijaus kuin suora laiton rahankeräys, ketjukirje tai laittomien arpajaisten järjestäminen. Siinä syyllistetään järjestelmällisesti mukaan lähteneitä ”rehellisiä” jälleenmyyjiä ja uskotellaan ovelasti, ettei järjestelmässä ole mitään vikaa vaan syy tappioon on jälleenmyyjissä ja heidän tehottomuudessaan. Sponsorit ja pääyhtiö eivät puhu mitään siitä, että järjestelmä on suunniteltu rakenteeltaan sellaiseksi, että se tuottaa väistämättä enemmän häviäjiä kuin voittajia. Tähän ei vaikuta mitään jälleenmyyjien henkilökohtaiset kyvyt ja lahjakkuus tai sitoutumisen aste. Jos kaikki olisivat yhtä hyviä jälleenmyyjiä, pysyisi häviölle jäävien prosentuaalinen osuus yhtä suurena. Kun mukaan liitetään henkilöitä, joilta puuttuu tarvittava erityisosaaminen ja kontaktit, ja heille sanotaan, ettei sellaista edes tarvita, niin kyse on aina harhaanjohtavasta markkinoinnista ja huijauksesta. Ehdokkaan mahdollisuudet pienenevät entisestään, kun hänellä ei ole tarvittavia huippumyyjän ja tehovärvääjän ominaisuuksia.
Todennäköisyys menettää rahansa pyramidihuijaukseen ei muutu, vaikka töitä tekisi kuinka lujasti. Järjestelmässä jää aina sama prosentti häviölle, vaikka siinä olisi kuinka monta jäsentä tahansa. Tämä johtuu siitä, että menestymisen edellytys on uusien jälleenmyyjien värvääminen, ei tuotteiden myyminen. On erittäin harvinaista, että myymällä pelkkiä tuotteita hyvällä myyntikatteella voi päästä reilusti voitolle bisneksessä. Koska jälleenmyyjien verkostoa kasvatetaan rajoittamatta sitä millään tavalla, ei kaikille riitä lopulta tarpeeksi asiakkaita, jotta tuotteita voitaisiin myydä hyvällä katteella, kun ne ovat jo valmiiksi ylihintaisia ja niiltä puuttuu todellinen kysyntä vapailla markkinoilla.
Verkostomarkkinoinnin alalinja vaihtuu parin vuoden välein lähes kokonaan. Kukaan ei jatka loputtomiin tappiollista liiketoimintaa. Uusia jäseniä joudutaan värväämään jatkuvasti lisää ja yhä enemmän ihmisiä tulee petetyksi. Jos joku yrittää tosissaan menestyä, on hänellä siihen pienet mahdollisuudet, 1/500 – 1/ 10,000, riippuen siitä, mitä menestymisellä tarkoitetaan. Monelle käy hyvästä yrityksestä ja sinnikkyydestä huolimatta siten, että tappiot kasvavat, mitä enemmän toimintaan panostetaan. Kulut kasvavat sitä enemmän, mitä enemmän töitä tehdään, mutta todennäköisyys ei siitä muutu.
Koska alalinja vaihtuu jatkuvasti, on todella vaikeata saavuttaa niin korkea taso verkostossa, että alalinjassa riittää jäseniä jatkuvien tulojen muodostumiseen. Niin korkealle pääsee bisneksessä vain harvempi kuin yksi kymmenestätuhannesta jälleenmyyjästä. (Esim. Amway Timantti-tasolle)
Perinteiset ketjukirjeet ja laittomat rahankeräykset eivät ole niin pahoja kuin verkostomarkkinointi, koska niissä ei syyllistetä rehellisiä työntekijöitä toisten tekemästä rikoksesta. Moni verkostojen alatasojen jälleenmyyjä on rehellinen ja kovasti työtä tekevä ihminen, joten on silkkaa raakuuttaa sysätä syy heidän päälleen, kun he ovat tehneet vain juuri sen, mitä käskettiinkin, tarkasti ohjeiden mukaan. Syy epäonnistumiseen ei ole heidän laiskuutensa tai sitoutumisen puute vaan järjestelmän petollinen pyramidi-rakenne. Tästä syystä kaikki verkostomarkkinointi tulisi kieltää lailla. Lähetä lyhyt vetoomus lain säätämisen puolesta omalle kansanedustajallesi, mutta älä kuormita häntä pitkillä ja monilla viesteillä.
Petteri Haipola, 30.10.2005