4.6.2005 Kirjoittanut Petteri Haipola
Kerron nyt ne seikat, joiden takia joidenkin seurakuntien on ehkä ennen pitkää puututtava verkostomarkkinointiin. Karismaattiset uskovaiset ovat verkostomarkkinoinnin yksi erityiskohderyhmä.
Verkostomarkkinointi on vaarallista seurakunnille mm. seuraavista syistä:
1. Seurakuntaan ei pitäisi päästää mitään maailmallista ideologiaa, mikä vahingoittaa sen jäseniä.
Verkostomarkkinointi edistää maailmallista ideologiaa ja materialistista ajattelua. Monet ihmiset liittyvät mukaan rikastumisen toivossa, mikä saadaan aikaan kiihoittavalla värväystoiminnalla. Motiivina on ”sairas” rahanhimo – ei Jumalan tahdon kysyminen. Taustalla vaikuttaa eksyttävä ahneuden ja välinpitämättömyyden henki. Osallistujat eivät ole halukkaita tarkistamaan toiminnan laillisuutta, moraalia ja etiikkaa, vaikka heidän toimintaansa kohdistuva kritiikki on erittäin kärkevää. Se on peräisin LUKUISISTA ERI LÄHTEISTÄ, joista osa on katsottava täysin puolueettomiksi. Puolueettomia ovat mm. eri maiden lakiasäätävät ja valvovat viranomaiset. He antavat varoituksia petollisista verkostomarkkinointifirmoista ja säätävät kuluttajan suojaa parantavia lakeja. Esimerkiksi USA:ssa viranomaiset ovat hukkumassa verkostomarkkinointihuijauksia koskeviin valituksiin ja vetoamisiin lainmuutosten sekä tunnetuimman ennakkotapauksen, ”Amway-oikeudenkäynnin”, uudelleenkäynnistämisen puolesta. Täytyy myös muistaa, ettei tiedon lähde määrää sitä, onko itse käsiteltävä asia totta vai ei. Näin ollen myös ns. puolueelliset lähteet tulee huomioida niiden asiasisällön perusteella. On aivan sama kuka väitteet ja kritiikin esittää. Vain sillä on merkitystä, ovatko väitteet totta. Luotettava tieto voi olla peräisin myös puolueellisesta lähteestä.
Mikäli olisit liikemies, niin mitä tekisit, jos sinun liiketoimintaasi kohtaan esitettäisiin voimakkaita syytöksiä? Sitä väitettäisiin moraalittomaksi ja laittomaksi. Jättäisitkö tällaiset väitteet tutkimatta? Eikö ole niin, että useimmat tarkistaisivat väitteiden paikkansapitävyyden? Jos ne olisivat aiheettomia, niin ne olisivat parjaavia ja herjaavia. Moni pyytäisi poistamaan tällaisen julkisen kritiikin. Osa olisi valmis jopa haastamaan herjaajat oikeuteen kunnianloukkauksesta ja vahingontekemisestä kunnialliselle bisnekselle. Miksi näin ei tapahdu verkostomarkkinointia koskevan kritiikin kohdalla? Kriitikoiden sananvapaus ei ole ainoa syy tähän. Yrittäjällä on myös oikeutensa ja rehellinen yrittäjä pitää yleensä maineestaan huolta, niin ettei sitä aiheettomasti tahrata. Kristillinen ”pahan kärsiminen” ei myöskään tule kysymykseen tässä tapauksessa. Vähintä, mitä valveutunut ihminen tekisi, olisi selvittää syytösten paikkansapitävyys. Hyvin harva jälleenmyyjä on kuitenkaan valmis tähän, olipa hän uskossa tai ei. Miksi? Onko kyse hyttysten siivilöimisestä kuten he sanovat? Vai onko kyse todellisesta seurakuntaa ja yhteiskuntaa uhkaavasta vaarasta?
Pahimmillaan verkostomarkkinoinnin jumalattoman ideologian sisäistäminen saattaa johtaa Jeesuksesta luopumiseen. Monet amerikkalaiset pastorit ovat jättäneet kutsumuksensa ja antaneet itsensä kokopäiväisesti tähän mammonan palvelemiseen ja väärän voiton pyytämiseen. Ottakaamme tästä opiksi.
2. Seurakunnan ei pidä sallia sitä, että sen jäsenissä herätetään vaikeasti saavutettavia taloudellisia toiveita ja unelmia
Toiveet helposta rikastumisesta osoittautuvat lähes kaikille mahdottomiksi toteuttaa. Arvioin, että yli 99 prosenttia jälleenmyyjistä on tuomittu jo liittyessään epäonnistumaan huonon matemaattisen todennäköisyyden takia. Asian voi tarkistaa laskemalla. Jotta saadut tulokset olisivat vertailukelpoisia muiden verkostomarkkinointifirmojen kanssa, niin mukaan laskuihin täytyy ottaa jokainen jälleenmyyjä, saipa hän myytyä yhtään tuotetta tai ei. Nykyisellään firmat ottavat tulojen mediaaniluvun ja keskiansioiden laskemisessa huomioon ainoastaan ne jälleenmyyjät, jotka saavat palkkioita tai voittoa toiminnasta. Käytännössä useimmissa firmoissa on enemmän niitä jälleenmyyjiä, jotka jäävät tappiolle. Tämä siksi, että tuotteita on vaikea myydä verkoston ulkopuolelle. Vastaavia tuotteita saa perinteisistä kaupoista samaan hintaan tai halvemmalla. Ja ihmiset luottavat enemmän kaupan tuotteisiin kuin kotimyynnin vastaaviin.
Jos sinulle tarjotaan jotain verkostomarkkinointia niin tutustu ensin huolellisesti palkkiojärjestelmään. Laske kuinka monta jälleenmyyjää ja/tai kauppaa tarvitset alapuolellesi, jotta saisit enemmän palkkioita kuin mitä sinulle aiheutuu toiminnasta kuluja. Värväystoiminta on laitonta, ellei todennäköistä kulurakennetta suostuta kertomaan. Suuri osa jälleenmyyjistä vähättelee kulujen osuutta. Kieltäytymällä kulujen ilmoittamisesta tai vääristelemällä totuutta, jälleenmyyjät osoittavat moraalittomuutensa ja todellisen luonteensa. Tai sitten he ovat vain niin tietämättömiä, etteivät ymmärrä noudattaa lakia.
Verkostomarkkinoinnin ideaa markkinoidaan tarkoituksellisesti harhaanjohtavalla tavalla. Tämä markkinointimenetelmä on yleensä lähtöisin lievennetyssä muodossa suoraan pääyhtiöstä. Varsinaiseen huijaukseen syyllistyvät kuitenkin alan tuhannet ammattimaiset värvääjät. Heillä on taito mieliäkuohuttavan markkinoinnin kautta saada verkostot leviämään sensaatiomaisen nopeasti. Heidän tavoitteenaan ei ole saada aikaan tyytyväisiä asiakkaita, mikä on kaiken pitkäjänteisen liiketoiminnan edellytys, vaan he kokoavat nopeasti mahdollisimman paljon voittoa itselleen ja myyvät verkostonsa heti kun huomaavat markkinoiden kyllästymispisteen ylitetyn. Tällöin heidän verkoston haarastaan eroaa jatkuvasti enemmän jäseniä kuin mitä siihen liittyy. Pääyhtiöt eivät rankaise tällaisia ammattihuijareita yleensä millään tavalla. Päinvastoin: he ovat tyytyväisiä, koska nämä tuovat suurimmat voitot myös heille! Käytännössä on mahdollista, että monet yhtiöt kilpailevat näistä huijareista. Eikä pääyhtiö ole tietystikään missään vastuussa yksittäisten jälleenmyyjien ja tiimien toiminnasta! Nerokasta!
Harhaanjohtava markkinointi on eri firmoissa lähes täsmälleen samanlaista. Ehdokkaissa herätetään taloudellisia toiveita. Markkinoinnissa kuvataan esimerkkejä palkkioiden tuomasta ostovoimasta antamatta samalla ehdokkaiden taloudellisen turvallisuuden kannalta olennaisia tietoja markkinatilanteesta, kulurakenteesta ja hinnoittelumahdollisuuksista. Värväystoiminnassa käytetään sellaisia henkilöitä, joille ei ole annettu riittävää tietoa näistä asioista. Oikeuden ennakkotapauksen mukaan tällainen värväystoiminta on Suomessa lainvastaista. Kuvatunlainen käytäntö on kuitenkin yleistä myös uskovien jälleenmyyjien toimesta. He tekevät näin tietämättä ja ymmärtämättä, että se on väärin.
Turhien toiveiden ja unelmien herättämisestä seuraa valtavat pettymyksen tunteet epäonnistuneille jälleenmyyjille. Verkostoissa näitä on valtaosa. Monet heistä ovat heikkoja ja elämässään usein jo ennestään monella tapaa epäonnistuneita. Heitä on aiemminkin käytetty hyväksi, koska he ovat herkkäuskoisia ja hyväntahtoisia, eivätkä tahdo uskoa lähimmäisestään pahaa. Heidän on helpompaa ottaa syyt epäonnistumisista ja ongelmista omille harteilleen. Näin heidän huono itsetuntonsa huononee entisestään ja oman arvon tunteensa kärsii kerta toisensa jälkeen. He vaipuvat yhä syvemmälle masennukseen ja epätoivoon. Asiaa ei helpota lainkaan se, että verkostojen yleinen käytäntö on syyttää jälleenmyyjää hänen epäonnistumisestaan. Käytännössä perimmäiset syyt ovat aivan muualla. Niitä ovat ennen kaikkea huono matemaattinen todennäköisyys onnistua, markkinoiden kyllästyminen, huonot ja/tai ylihintaiset tuotteet ja alan yleisesti huono maine.
3. Seurakunnan ei pidä suvaita sitä, että sen jäsenet ovat mukana lainvastaisessa liiketoiminnassa ja yllyttävät veljiä ja sisaria lähtemään siihen mukaan
Kuten edellä mainitsin, värväyskeinot ovat usein laittomia, eivät pelkästään moraalittomia. Seurakunnan ei pitäisi suvaita sitä, että sen jäsenet harjoittavat laittomuutta ja yllyttävät muitakin sen harjoittamiseen, vieläpä uskovia veljiään ja sisariaan! Mikäli jälleenmyyjät eivät levittäisi verkostoa seurakuntiin, niin asia olisi enemmänkin maallinen ja maallisissa elimissä ratkaistava. Mutta koska verkostomarkkinoinnin erityiskohteena ovat juuri uskovaiset, niin jotkut seurakunnat joutunevat ennenpitkää puuttumaan asiaan. Kaikki toiminta mikä pyrkii vahingoittamaan seurakuntaa – Kristuksen ruumista – on suora hyökkäys Jumalaa vastaan. Aina ei ole oikein ”kääntää toinenkin poski” ja suostua loputtomiin kärsimään pahaa nousematta vastarintaan. Ennaltaehkäisevä toiminta vahinkojen minimoimiseksi kuuluu ennen kaikkea vanhemmiston ja kaitsijoiden tehtäviin. Kyse on seurakunnan ja sen jäsenten suojelemisesta. Onko meidän seurakunnissamme enää lainkaan Jumalan sinne asettamia vartijoita? Tätä sopii kysyä.
4. Taloudellinen vaikutus seurakuntiin
Kun ihminen lähtee mukaan verkostomarkkinointiin, niin hän tekee sijoituksen yritykseen. Kun hän kärsii tappiota, huonontaa se hänen nettotulojaan, mistä aiheutuu, että seurakunnat saavat entistä vähemmän varoja evankeliumin työhön ja omaan toimintaansa. Sen sijaan, että verkostomarkkinointi toisi rahaa seurakunnille, se viekin sitä pois siltä. Nämä varat käytetään suurimmaksi osaksi sielun vihollisen, ei Jumalan tarkoittamalla tavalla! Pääyhtiöt ja ammattivärvääjät ovat tosin ovelia. Ne lahjoittavat tai väittävät lahjoittavansa osan voitoistaan hyväntekeväisyyteen. Mutta mistä lähtien on ollut oikein varastaa tai huijata satoja miljoonia vuodessa ja antaa siitä pari miljoonaa hyväntekeväisyyteen?
Jotkut kristilliset verkostomarkkinoinnissa mukana olevat organisaatiot kuten NetMission ja Reijo Ruotsalainen mainostavat SkyBiziä, ACN:ää tai jotain muuta verkostomarkkinointia ja käyttävät kristinuskoa julkisesti hyväkseen idean eteenpäin viemisessä. Palkkiot käytetään suoraan niiden kristillisen toiminnan tukemiseen. Tämä on sangen ajattelematonta. Organisaatiot saisivat paremman kannatuksen, jos niiden jäsenet ja kannattajat maksaisivat koko verkostomarkkinointiin sijoittamansa summan suoraan niille. Nyt ne saavat vain rippeet suurimman osan rahoista mennessä ylälinjaan ja pääyhtiöön. Ja vaikka ne saisivatkin verkostomarkkinoinnin kautta enemmän kannatusta kuin muuten, niin seuraukset ovat silti tuhoisat pitkällä tähtäimellä. Koska verkostot tuottavat alimmilla tasoilla koko ajan noin 80 – 90 % tyytymättömiä jälleenmyyjiä, niin tuo tyytymättömyys kohdistuu myös näihin kristillisiin organisaatioihin ja yksittäisiin henkilöihin, jotka edistävät tätä toimintaa. Tyytymättömät jälleenmyyjä ovat niitä, jotka ovat lähteneet mukaan vain tai pääasiassa bisnesmahdollisuuden takia. Luonnollisesti he pettyvät jäädessään tappiolle. Näin uskovien verkostomarkkinoijien nimi tahraantuu vuosikausiksi eteenpäin.
5. Verkostomarkkinointi on kultti
Verkostomarkkinointiin liittyy sairaita uskonnon omaisia kulttimaisia piirteitä. Siitä tulee sisäpiirin juttu, jota ”ulkopuoliset tyhmät eivät voi ymmärtää.” Kulttiominaisuuksista Suomessa kertoo parhaiten Teemu Mäntynen loistavilla Pyramidisivuillaan. En kerro tästä enempää. Lukekaa sivut ja ja päättäkää itse: onko kyseessä kultti vai ei? (Sivusto on poistettu netistä). Myös Dean VanDruff valaisee omilla sivuillaan asiantuntevasti tätä osin jopa pelottavaa verkostomarkkinoinnin ”hengellistä” kulttiluonnetta.
Pastorit ja vanhimmat: haluatteko edistää tällaista toimintaa seurakunnissanne ja olla puuttumatta siihen? Lauma on uskottu teidän vastuullenne!
Jokainen on otollinen uhri verkostomarkkinoinnille ”etsikkoaikanaan”
Verkostomarkkinointihuijauksen tekee mahdolliseksi nimenomaan sen salamyhkäinen ja sisäpiirimäinen luonne. Vaikka useissa länsimaisissa demokratioissa kuten USA:ssa suurin osa ihmisistä on joskus joutunut värväyksen kohteeksi tai tietää muuten verkostomarkkinoinnista jotain, niin hyvin harva on paneutunut asiaan tarkemmin, koska suurin osa ihmisistä ei ole helposti huijattavissa. (tässä asiassa) Heitä ei kiinnosta ajan haaskaaminen näin vähäpätöisen asian vuoksi. Mutta on tiettyjä elämäntilanteita, jolloin suuri osa näistä ihmisistä tulee otolliseksi uhriksi verkostomarkkinoinnille. Se on yleensä jonkinlainen kriisi, pääasiassa taloudellinen tai henkinen. Jokainen kypsyy jossakin vaiheessa ainaiseen tiukilla olemiseen ja rahapulaan. Monet tympääntyvät omaan työhönsä ja kokevat sen turhauttavana. Tällöin ihminen on heikoimmillaan ja alttiina monenlaisille houkutuksille. Toiset haluavat seikkailua, toiset pysyvää muutosta elämäänsä. Kun heille luvataan hienoja asioita kuten yrittämisen ja työnteon vapautta, lisääntyvää vapaa-aikaa, upeita lomamatkoja, uusia ystäviä, hyviä tuloja, loputtomia markkinoita jne., niin jotkut tarttuvat syöttiin. Suurin osa heistä on sitten jo menettänyt pelinsä liittyessään. Paha olo vain lisääntyy, kun ”lupaukset” osoittautuvatkin liian vaikeiksi saavuttaa. Ammattihuijarit eivät tietystikään käytännössä koskaan ”lupaa” mitään, koska se olisi suoraan lakien vastaista toimintaa. Mutta he johtavat ehdokkaita tarkoituksella ja ovelasti harhaan antamalla ruusuisemman kuvan bisneksestä kuin mitä se todellisuudessa on. He ovat jopa niin taitavia, että osaavat vierittää syyn yksittäisten jälleenmyyjien epäonnistumisesta näiden harteille ja monet uhrit jopa uskovat heitä! Tällainen väärä syyllistäminen on todella paha juttu!
Verkostomarkkinointifirmat toimivat psykologisesti erittäin nerokkaasti. He osaavat iskeä ihmisen heikkoihin kohtiin. He tietävät, että useimmilla ihmisillä olisi käyttöä lisärahalle. Ahneus ja rahanhimo eivät ole kaukana kenestäkään meistä. Meillä kaikilla on toiveita ja unelmia, joita tahtoisimme niin kovasti toteuttaa, mutta rahat ja aika eivät riitä. Verkostomarkkinoinnin värvääjät iskevät juuri näihin heikkoihin kohtiin. Sanot kenties, ettei ketään pakoteta liittymään mukaan. On ihmisen oma syy, jos hän antaa huijata itseään. Jos ajattelet näin, niin muistin virkistämiseksi kopioin tähän Alkusanat -sivultani seuraavan perusteluni:
”Moni ajattelee ettei verkostomarkkinointi kosketa häntä lainkaan. Ketään ei pakoteta liittymään siihen mukaan. Kärsiköön kukin nahoissaan, kun on kerran vapaaehtoisesti antanut huijata itseään! Onko tällainen suhtautuminen kristillistä? Ei ole! Mistä lähtien petettyjen ihmisten auttaminen on jäänyt pois lähimmäisen rakkaudesta? Jos kerran sukupuolivalistus on hyväksyttävää, sillä perusteella että vapaa ja ”suojaamaton” seksi on vaarallista, niin miksei verkostomarkkinoinnista kertominen? Sehän tähtää siihen etteivät ystävämme ja läheisemme tulisi huijatuiksi! Kyse on ennaltaehkäisystä! Nimenomaan seurakuntien ja työpaikkojen johtajien ja esimiesten olisi puututtava asiaan. Ellei perheenjäsenille, ystäville ja työkavereille anneta mahdollisuutta saada oikeaa tietoa alasta ja menestymisen todennäköisyydestä, niin yhä useampi lähtee mukaan toimintaan väärin perustein ja toiveodotuksin. Moni kokee tulleensa petetyksi. Kuka on siis se kristitty, joka ajattelee lähimmäisestään, että `ähäkutti, mitäs lähdit mukaan?´”
Toimivatko valkoiset siirtomaavalloittajat mielestäsi oikein, kun he tarjosivat intiaaneille ”tulilientä” ja arvottomia rihkamahelyjä ja -koruja korvaukseksi heiltä riistämistään maa-alueista? Verkostomarkkinoinnissa on kyse samankaltaisesta huijauksesta. Ehdokkaiden annetaan ymmärtää, että heitä autetaan ja että he saavat jotain arvokasta rahojensa vastineeksi. Käytännössä kuitenkin suurin osa luopuu jopa itse tuotteiden käyttämisestä sen jälkeen, kun ovat lopettaneet kannattamattoman jälleenmyynnin. Mikä oli se arvokas apu, mitä he saivat?
Voit myös vedota siihen, että tappio on jälleenmyyjien oma syy, koska he ovat olleet ahneita ja antaneet huijata itseään. He ovat lisäksi olleet tyhmiä ja yksinkertaisia. Olet osittain oikeassa. Itse kukin on syypää omaan ahneuteensa ja siihen kiinteästi liittyvään kateuteen. Tyhmyys ei kuitenkaan ole synti eikä herkkäuskoisuus tai hyväntahtoisuus tai unelmat tai toiveet. Näitä kaikkia käytetään hyväksi värväystoiminnassa. Jälleenmyyjien osasyyllisyys ei poista pääsyytetyn syyllisyyttä!
Salattu ja pimitetty kuin evankeliumi
Verkostomarkkinointi ei ole mikään yksinkertainen asia ja helppo käsittää. Pintapuolisen tutustumisen jälkeen siitä on erittäin vaikeaa saada selkeää ja oikeaa kuvaa. Vaikka jotkut suhtautuvat asiaan epäillen, eivätkä halua itse liittyä siihen mukaan, niin he voivat silti pitää ideaa täysin moraalisena ja eettisesti hyväksyttävänä. He vain sokeasti luottavat siihen, etteivät heidän ystävänsä voi olla missään hämäräpuuhissa mukana. Tai sitten he ovat yksinkertaisesti nielleet kaikki valheet, mitä pääyhtiöt ja jälleenmyyjät ovat kertoneet. Tästä syystä moni kunniallinen ja julkisesti omistettu liikelaitos on antanut tuotteitaan myytäväksi verkostomarkkinointifirmojen kautta. Uskon, että jos sopimuksista vastaavat henkilöt tietäisivät verkostomarkkinoinnin todellisen luonteen, niin he sanoutuisivat nopeasti irti niistä, eivätkä haluaisi olla millään tavalla tekemisissä ilmiön kanssa.
Ihmisen värvääminen kestää tavallisesti viikkokausia, joskus pitempäänkin. Asia avautuu ikään kuin vähitellen ja alkaa tuntua mielekkäämmältä ja houkuttelevammalta. Kun värvääjinä toimivat rakkaat sukulaiset ja tuttavat, jotka ovat täynnä uskoa verkostomarkkinointiin, niin liittyminen tuntuu aina vain entistä mielekkäämmältä. Tämä pohjatyö on tärkeää värväämisen kannalta, mutta useimmiten ”menestys” ja ”läpimeno” saadaan vasta värväyskokouksessa.
Värväystilaisuuksille on ominaista se, että siellä on läsnä ahneuden henki. Verkostomarkkinoinnin ”ihanuus ja erinomaisuus” avautuu siellä prospektille äkillisen Ahaa! -elämyksen kautta kokouksen kuluessa. Hän joutuu eräänlaiseen hengen valtaamaan tai vaikuttamaan mielentilaan, jossa ominaista on valtava kiire, kateus ja rahanhimo. Kun tälle hengelle antautuu tai antaa sen vietellä itseään, niin ihminen on valmis tekemään melkein mitä vain saadakseen verkostonsa leviämään. Hän ei ole enää kykenevä terveeseen kritiikkiin. Henki ajaa hänet toimimaan tahtonsa mukaan. Tästä on kuitenkin mahdollista vapautua. Kyseessä ei ole riivaajahenki, joka tulee sydämeen. Asialla on eksyttävä henki ja se ikään kuin kulkee mukana ”puvun helmassa”. Aikanaan kun totuus alkaa valjeta, niin tästä helmassa kiinni roikkuvasta pahasta on mahdollisuus vapautua, vaikkei olisi uskossakaan. Näin on useimpien kohdalla tapahtunut. Sieluun jäävät arvet ovat tosin elinikäiset, mutta paraneminen on silti mahdollista.
Verkostomarkkinointiin mukaan lähteneet ovat joutuneet asiassa pimeyteen. Vaikka heille sanotaan ja osoitetaan selvästi idean heikkoudet, puutteet, epäkohdat, moraalittomuus, petollisuus ja suoranainen rikollisuus, niin he eivät silti näe totuutta. On aivan kuin Jumala olisi sallinut eksyttävän hengen pimittää totuus heidän silmiltään. Evankeliumi on pimitetty samalla tavalla uskosta osattomilta. Vasta uskoon tulon jälkeen Kristuksen kirkkaus alkaa avata heidän sydämensä silmät.
Totuus ei todellakaan valkene jälleenmyyjille kovin helposti. Useimpien kohdalla kestää vuosikausia ennen kuin he alkavat menettää uskoaan verkostomarkkinointiin. Kehitystä hidastaa jatkuva koulutus ja motivointi. Näissä vieritetään syy epäonnistumiseen nerokkaasti mutta raa´asti jälleenmyyjien niskoille. Jälleenmyyjille sanotaan kerta toisensa jälkeen: ”Sinulla ei ole riittävästi uskoa asiaan!” ”Olet laiska!” ”Et ole motivoitunut!” ”Et ole noudattanut riittävän tarkasti ohjeita!” ”Et ole käyttänyt tarpeeksi aikaa!” ”Olet markkinoinut väärille ihmisille!” Jne.
Jokainen tietää itsestään sen, että epäonnistumista tai huonommuuttaan on todella vaikea tunnustaa julkisesti. Ei siis ole ihme, että jälleenmyyjät uskovat itsekin näitä valheellisia väitteitä, eivätkä uskalla sanoutua irti tästä ilmiöstä ja porukasta. Ja ne pahat ihmiset siellä ylälinjassa hykertelevät ja hierovat käsiään yhteen: kaikki menee suunnitelmien mukaan!
Sangen ihmeteltävää on myös se nerokkuus, millä he ovat manipuloineet tärkeitä hyvämaineisia jälleenmyyjiä puolustamaan ideaa kaikkea kritiikkiä vastaan. Heidän ei itse tarvitse asiaansa puolustaa. Kirjailija Ruth Carterin mukaan mlmsurvivorcomista juuri ne jälleenmyyjät, joita kaikkein eniten käytetään hyväksi, ovat niitä, jotka kaikkein tulisimmin puolustavat verkostomarkkinoinnin ideaa.
Tämä hyväksikäyttö ei välttämättä ole ensi alkuun taloudellista. Jotkut pääsevät maineensa avulla nopeasti ns. ylätasoille ja saattavat ansaita ihan mukavasti. Hyväksikäyttö on enemmänkin henkistä laatua. Heidän sanomisillaan on yleistä painoarvoa ja sitä käytetään häikäilemättä hyväksi. Mutta useimpien tällaisten ”julkkiksien” kohdalla myös oman verkoston haaran kuolema tulee ennen pitkää eteen. Heidän maineensa ei elätä alalinjaa loputtomiin asti.
Alimmilla tasoilla on aina yli 99 % tyytymättömiä jälleenmyyjiä eli luusereita. Heidän vaihtuvuutensa on niin suuri, että verkosto ennen pitkää romahtaa markkinoiden kyllästyttyä. On mahdotonta, että yksittäinen verkoston linja löytäisi loputtomiin uusia markkina-alueita eri puolilta maapalloa. (Olen myöhemmin tajunnut, että verkosto etenee itse asiassa juuri sillä tavalla: useimmat verkoston linjat katkeavat hyvin nopeasti, mutta jokainen jatkuva linja on saanut alkunsa pääyhtiöstä ja sen alla olevasta ylimmäisestä tulokeskuksesta.
Luopuneiden jälleenmyyjien tulokeskukset jäävät verkoston sisälle ”passiivisina” eli ”kuolleina” tulokeskuksina. Verkosto etenee silti alaspäin, kun aina löytyy niitä, jotka saavat alleen yhden tai kaksi uutta jälleenmyyjää. Tällä tavalla verkosto ei koskaan tyrehdy vaan jatkaa ikuisesti kasvuaan syvyyttä kohden – kadotukseen asti.) Yksittäisen jälleenmyyjän kannalta katsottuna verkosto on lohduton näky. Hän ei saa omaan alalinjaansa riittävästi väkeä, jotta voisi menestyä. Verkosto etenee tuttava- ja sukulaispiireissä ja aina tulee lopulta raja vastaan, milloin ei löydy riittävästi höynäytettäviä.
On mahdollista, että verkostossa kulkee vain pari kannattavaa linjaa, jotka ovat haarautuneet lukemattomiin sivulinjoihin, mitkä tyrehtyvät. Jos julkkis pääsee mukaan verkostoon, tulee hänestä osa tätä elävää linjaa, joka jatkaa matkaansa loputtomaan syvyyteen, mutta hänenkin linjansa on vaarassa ennen pitkää katketa. Alatasoilla yhä useampi jää pois toiminnasta, kun kärsii tappiota ja yhä harvempi liittyy toimintaan mukaan, kun markkinat kyllästyvät. Ellei ”julkkis” tässä vaiheessa vaihda ylälinjansa ”huijareiden” kanssa uuteen firmaan ja tuotteisiin, niin hänen toimeentulonsa verkostomarkkinoinnin avulla saattaa lakata. ”Dead end” eli umpikuja on tullut vastaan hänenkin linjaansa ja verkosto jatkaa matkaa syvyyteen jostakin toisesta haarasta, minne joku toinen julkkis tai hyvän maineen omaava henkilö on saatu mukaan toimintaan.
Uskova ystävä: tunnetko ketään saarnaajaa, evankelistaa tai pastoria, jota käytetään tällä tavalla henkisesti hyväksi hänen tietämättään? Jos tunnet, niin rukoile hänen puolestaan, että Pyhä Henki saisi kirkastaa hänelle totuuden, ennen kuin suurempaa vahinkoa ehtii tapahtua hyväuskoisille veljille ja sisarille hänen toimintansa kautta.
Ketkä puolustavat verkostomarkkinointia ja pitävät sitä eettisesti ja moraalisesti hyväksyttävänä?
En ole vielä tavannut yhtäkään henkilöä, uskovaa tai uskomatonta, joka tutustuttuaan tarkemmin verkostomarkkinointiin antaisi siitä hyvän todistuksen. Kaikki puolustajat tai heidän läheisensä ovat mukana toiminnassa. Ne, jotka eivät ole tarkemmin ottaneet asiasta selvää, eivät ole kykeneviä arvioitsemaan näin nerokasta huijausta. Sen paljastaminen vaatii aikaa ja puolueettoman vilpitöntä halua löytää totuus.
Verkostomarkkinointia törkeämpi seurakuntia uhkaava hengellinen huijaus
Verkostomarkkinointia vieläkin pahempaa on suora hengellinen pyramidihuijaus, josta veljemme David Wilkerson kertoo. http://www.kristitynfoorumi.fi/srkhapaisy.htm Kristinuskoa käytetään surutta hyväksi väärän voiton pyyteestä. Enpä olisi tätä uskonut!
Petteri Haipola, luotu 2000-2001, päivitetty viimeksi 4.6.2005 j.Kr.