Viisi punaista lippua kuluttajien hyväksikäyttöä harjoittavien ja tuotetta myyvien pyramidipelien eli MLM-värväysjärjestelmien tunnistamiseksi*
Kirjoittanut Jon M. Taylor Suomentanut Petteri Haipola
Alkuperäinen artikkeli ”The 5 RED FLAGS for Identifying Exploitive Product-based Pyramid Schemes, or Recruiting MLM’s*” on ollut osoitteessa
http://www.mlm-thetruth.com/5RedFlags-summary.htm.
Suomentanut Petteri Haipola.
(*MLM on lyhennys sanoista ”multi-level marketing,” eli suomeksi ”monitasomarkkinointi”, joka tunnetaan myös nimellä ”verkostomarkkinointi”, ”verkostopohjainen markkinointi”, people´s franchising”, jne.)
Kirjoittanut Tri Jon M. Taylor, pääjohtaja, Consumer Awareness Institute ja johtaja, Pyramid Scheme Alert Organisation
HUOMAA: Tämä on lyhyt yhteenveto täydestä 40-sivuisesta raportista, jonka otsikko on ”Viisi Punaista Lippua: Viisi kausaalista ja määrittelevää tunnusmerkkiä tuotemyyntiä harjoittaville pyramidijärjestelmille eli MLM-värväysjärjestelmille.”
MLM-värväysjärjestelmissä jälleenmyyjältä vaaditaan laajamittaista värväämistä ennen kuin hän voi saada todellista voittoa. Jälleenmyynti ei ole merkittävää, sillä palkkiojärjestelmä ei palkitse riittävällä tavalla suoramyyntiä oikeille asiakkaille. Hinnat eivät myöskään ole kilpailukykyisiä, sillä niistä täytyy maksaa palkkioita valtavalle armeijalle ”välitason jälleenmyyjiä” – jotka ovat samalla ensisijaisia asiakkaita. Niinpä myyjät ovat ostajia ja ostajat ovat myyjiä – itselleen ja perheilleen. MLM-värväysjärjestelmissä on nähtävissä viisi tyypillistä ominaisuutta:
1. Osallistujien värväämistä ei rajoiteta millään tavalla. Värvääjiä kannustetaan ja motivoidaan värväämään loputtomaan ketjuun lisää värvääjiä, jotka värväävät lisää värvääjiä.
Kysy: ”Onko rajoittamaton värvääminen luvallista, rohkaistaanko ja kannustetaanko osallistujia erilaisilla kannustimilla (kuten royalteilla – ylimääräisillä palkkioilla – alalinjan ostoista, ylenemisellä) värväämään yhä lisää värvääjiä, jne. – niin että lopputuloksena on loputon ketju värvääjiä värväämässä värvääjiä.”.
Tämä johtaa havaintoon, että markkina-alue on kyllästetty (”saturaatio de facto”) ja järjestelmän täytyy laajentua toiselle alueelle tai tuoda markkinoille uusia tuotteita tai palveluita voidakseen jatkaa toimintaansa. (avata uusia tuotantolinjoja, laajentaa toimialaa) Mahdollisuus tehdä voittoa käy pienemmäksi ja pienemmäksi uusille jäsenille sitä mukaa, kun loputon ketju eli osallistujien pyramidi jatkaa laajentumistaan.
2. Yleneminen hierarkiassa saavutetaan värväämällä uusia osallistujia pikemmin kuin ansioitumalla muulla tavoin, tulemalla nimitetyksi.
Kysy: ”Parantaako ”myyjä” asemaansa monitasoisessa ”myyjien” hierarkiassa (ja ansiomahdollisuuttaan) siten, että värvää muita ”myyjiä” alapuolelleen ja he vuorostaan ylenevät värväävämällä ”myyjiä” alapuolelleen, jne.?”
Jos niin tapahtuu, niin lopputuloksena on itsensä nimittäminen ylempään asemaan ”myyjien” hierarkiassa siten, että värvätään edustajia huonommin ansaitseville tasoille järjestelmään. Jos ainoa keino saada merkittäviä voittoja järjestelmästä on värvätä muita, jotta pääsee etenemään korkeampia palkkioita saavien myyjien tasolle (tai ostamalla valmis alalinja), niin se viittaa vahvasti pyramidijärjestelmään.
3. ”Maksa ja pelaa” -ideaa ruokitaan siten, että osallistujia kannustetaan ostamaan jatkuvasti tuotteita voidakseen osallistua peliin. *
Kysy: ”Rohkaistaanko ”myyjiä” tekemään suuria ostoja silloin, kun heidät värvätään järjestelmään? Toisin sanoen, rohkaistaanko heitä tekemään mittavia sijoituksia tekemällä ”kannustettuja ostoja”*** saadakseen niistä etua ”liiketoimintamahdollisuuteen” ja voidakseen jatkaa myöhemmin pätevöitymistä verkostomarkkinointiyrityksessä tai saadakseen sieltä palkkioita. (suom. huom. erityisesti ylimääräisiä palkkioita ja bonuksia; ollakseen oikeutettu erityisen bonusjärjestelmän palkkioihin)
Varo sellaisia järjestelmiä, joissa on ostettava minimivaatimuksen mukainen määrä tuotteita tietyn ajan sisällä – järjestelmiä, joissa joudut ”maksamaan pelataksesi” peliä, ”maksa ja pelaa” periaatteella – pätevöityäksesi saamaan palkkioita tai yletäksesi hierarkiassa. Ole varuillasi, kun sinua pyydetään kirjautumaan auto-ship -järjestelmään, jossa ostat tuotteita jatkuvana postituksena pankin suoraveloituksella, sen sijaan, että tekisit satunnaisia ostoja tarpeen mukaan. Nämä ”maksa ja pelaa” -vaatimukset tai kannustetut tuoteostot voivat olla valepukuisia sijoituksia tuotemyyntiä harjoittavaan pyramidipeliin eli ovela järjestelmä, jossa panokset pyramidipeliin pannaan tuoteostojen muodossa. (suom. huom. peliin sijoitettu raha sisältyy tuotteiden hintoihin!) Vain muutamat osallistujat saavat tarpeeksi palkkioita peittääkseen nämä ostojen aiheuttamat kulut.
4. Yhtiö maksaa palkkioita ja/tai bonuksia enemmälle kuin viidelle tasolle ”jälleenmyyjiä”.
Kysy: ”Maksaako yhtiö provisioita (palkkioita ja bonuksia) jälleenmyyjille useammalle tasolle hierarkiassa kuin on toiminnallisesti oikeutettua; esim. yli viidelle tasolle?
Jopa maailman suurimmissa yhtiöissä koko maapallo voidaan jakaa viidelle tasolle myynnin johtoa: toimiala-, piiri-, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset johtajat. Kun palkkiojärjestelmän mukaan verkostossa maksetaan palkkioita ja bonuksia enemmälle kuin viidelle tasolle jälleenmyyjiä, rikastuttaa se etunenässä huipulla olevia niiden kustannuksella, jotka ovat pohjalla. Teet viisaasti, kun kartat kaikkia systeemejä, joissa maksetaan palkkioita yli viidelle tasolle jälleenmyyjiä. Breakaway-järjestelmät ovat aivan erityisen riistäviä, koska palkkiot muodostuvat ”breakaway” -järjestelmien hierarkiassa kokonaisista osallistujien ryhmistä eikä vain yksilöistä – mistä aiheutuu aivan tavattoman suuri määrä häviäjiä osallistujien joukossa, paitsi ne, jotka ovat ”pyramidien mega-pyramidin” huipulla. (suom. huom. järjestelmä, jossa on pyramideja pyramidien päällä)
5. Yhtiön maksama palkkio myynnin tehneelle myyjälle tehtyä kauppaa kohden on vähemmän tai yhtä paljon kuin kaikkien ylälinjan osallistujien saamat palkkiot samasta kaupasta. Tämä kannustaa liian vähän suoramyyntiin ja rohkaisee enemmänkin uusien jäsenten värväämiseen – ja saa aikaan tulojen äärimmäisen keskittymisen huipulle.
Kysy: ”Saako ”jälleenmyyjä” ostaessaan tuotteita jälleenmyyntiä varten vähemmän palkkioita ja bonuksia verkostomarkkinointiyritykseltä kuin ylälinjan osallistujat saavat yhteensä samasta myynnistä, joilla oli vain vähän tai ei mitään tekemistä itse myyntitapahtuman kanssa?
Jos niin tapahtuu, ovat yhtiön maksamat palkkiot tuotteen myyneelle jälleenmyyjälle säälittävän pienet, kun samalla hänen ylälinjassaan huipulla olevat värvääjät voivat kasata isot tulot satojen tai jopa tuhansien alalinjan jälleenmyyjien myynnistä. Tämä on hieno juttu sille ylälinjan henkilölle, mutta surkeaa niiden kannalta, jotka yrittävät ansaita tuotemyynnillä. Karta mitä tahansa verkostomarkkinointiyritystä, joka maksaa vähemmän kuin puolet palkkioista tuotteet tosiasiallisesti verkoston ulkopuolisille asiakkaille myyvälle henkilölle.
Sinun ei kannata uskoa ansiolaskelmia, jotka on tehty täysillä jälleenmyyntihinnoilla, varsinkaan silloin, kun kyse on ylihinnoitelluista tuotteista, jotka eivät ole kilpailukykyisiä markkinoilla. Ole varuillasi myös silloin, kun verkostomarkkinoinnin myyntimies pyytää sinua valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta tai ”tavasta” – toinen on niitä varten, jotka haluavat ”myydä” tuotteita ja toinen niitä varten, jotka aikovat ”rakentaa tosissaan liiketoimintaa.” (suom. huom. alalinjaa) Jos kannustimet on suunnattu voimakkaasti värväämiseen, tämä on harhaanjohtava turha kysymys.
Samalla kun yksikään näistä punaisista lipuista ei yksinään määrittele riistoon perustuvaa pyramidijärjestelmää, ne muodostavat yhdessä valtavan nostovoiman, joka rikastuttaa pyramidin huipulla olevia asioista tietämättömän suuren alalinjan kustannuksella, jotka ovat järjestelmän uhreja. Siellä, missä kelvollisia tietoja on ollut saatavilla, viimeaikaiset tutkimukset ovat johtaneet merkittävään löydökseen, että – kun kaikki viisi punaista lippua soveltuvat verkostomarkkinointiyritykseen, häviää osallistujista rahaa noin 99.9 % – mikä on paljon huonommin kuin 87.5–93.3 % tappioluvut perinteisissä ei-tuotemyyntiä harjoittavissa pyramideissa ja monissa uhkapeleissä Las Vegasissa. Pärjäisit luultavasti paremmin myymällä lyijykyniä kadun kulmassa.
YHTEENVETO:
”MLM-värväysjärjestelmä” on monitaso- tai verkostomarkkinointisysteemi, joka on riippuvainen uusien myyjien värväämisestä, joilla korvataan jatkuvasti romahtava pyramidin perustus, mihin uudet osallistujat sijoittuvat. Sellaisena se muodostaa loputtoman markkinointijärjestelmän ketjun, missä värvätään jälleenmyyjiä pääasiallisiksi asiakkaiksi. Se on vale-liiketoimintaa, missä ei ole merkittävää asiakaskuntaa (verkoston ulkopuolella) ja se on riippuvainen laajasta jälleenmyyjien verkostosta, joista noin 99 % häviää rahaa sijoittamalla tuotteisiin ja palveluihin, (pitäen sisällään ”menestymisen työkalut”; suom. huom. markkinointi- ja opetusmateriaalin sekä koulutuksen) jota sponsorointia harjoittava verkostomarkkinointiyritys tarjoaa. Tavattoman suuri häviäjien lukumäärä ja jatkuvasti lisääntyvät tappiot tekevät MLM-värväysjärjestelmistä tai tuotemyyntiä harjoittavista pyramideista kaikkein pahimpia pyramidijärjestelmiä.
MLM-värväysjärjestelmät ovat siten luonteeltaan viallisia systeemejä, jotka lupaavat jatkuvia kerrannaisia tuloja, mutta antavat erittäin vähän – paitsi pienimmillään taloudellisia tappioita ja pahimmillaan arvokkaiden ihmissuhteiden sekä rehellisten ja lahjomattomien arvojen menettämisen. Ne jatkavat toimintaansa värväämällä jatkuvasti uusia edustajia, kun toimintaan sijoittaneet osallistujat luovuttavat tai heiltä loppuu raha ja he jättävät järjestelmän. Uhrit eivät valita juuri koskaan viranomaisille, koska (1) heidät on aivopesty syyttämään itseään ”epäonnistumisesta”, (2) he pelkäävät seuraamuksia ystäviltään tai ystävilleen ja perheilleen, joita he ovat värvänneet – tai jotka ovat värvänneet heidät, (3) he pelkäävät paljastuvansa itsekin rikollisiksi, kun ovat (tietämättään) tehneet uhreja muista ja (4) yksinkertaisesti siksi, etteivät ole ymmärtäneet, mitä heille on tapahtunut. Ja koska ”vain kitisevä pyörä rasvataan” lain valvonnassa, viranomaiset ryhtyvät vain harvoin toimiin.
Joten – ollakseen menestynyt MLM-värväysjärjestelmässä täytyy ensin tulla itse huijatuksi, sitten jatkaa suuren itsepetoksen vallassa ja lopulta ryhtyä itse huijaamaan muita. Jotkut sanoisivat tätä ” varkaudeksi petoksen avulla”, paitsi että vain muutamat huijausta levittävät ihmiset tietävät pettävänsä ja huijaavansa niitä, joita he värväävät. He voivat pistää jopa pystyyn näytöksen siitä, että he ovat ”menestyneitä” ostamalla kalliita autoja ja koteja sekä kutsumaan muita olemaan heidän kaltaisiaan.
Sinä voit tehdä nyt tärkeän palveluksen yleisölle aloittamalla loputtoman ketjun totuuden kertomiselle. Näin se tapahtuu: jaa tämä raportti viidelle ihmisille ja rohkaise jokaista heistä jakamaan se viidelle uudelle ihmiselle, ja he taas viidelle lisää,… ad finitum – loputtomiin. Saavuttaaksesi tämän tavoitteen voit käyttää apuna julkaisuja the ”Bulletin from Someone Who Cares and the Answer Cards (ACTIONS you Can Take, #8 and #9).
* ”Kannustetut ostot” ovat tuotteiden ja palveluiden ostamista verkostomarkkinointiyritykseltä, jotka ovat sidotut pätevöitymisiin palkkioiden saamiseksi tai ylenemiseen jälleenmyyjien hierarkiassa ylemmille tasoille. Jos näistä muodostuu vaadittu kulu ”liiketoimintamahdollisuuteen” osallistumista varten, pitää ne laskea mukaan liiketoiminnan harjoittamisen kuluiksi riippumatta siitä, käyttääkö ”myyjä” ne tuotteet ja palvelut itse, myykö hän ne myöhemmin tappiolla, antaako ne pois vai varastoiko ne autotalliinsa – se on epäolennainen asia.
Täydellisemmän selonteon saamiseksi tutkimustiedoista lue muita raportteja osoitteesta www.MLM-thetruth.com
Lain valvomisesta ja säätämisestä vastaavat virastot sekä kuluttajansuojaan vaikuttavat organisaatiot voivat lähettää sähköpostia osoitteeseen: jonmtaylor@juno.com Vastaavia raportteja varten mene sivulle: http://www.pyramidschemealert.org/. Voit löytää Googlen haulla lukuisia MLM myyntiä vastustavia sivustoja ja olen tehnyt rajallisen muistilistan joistakin parhaista sivuista.
© 2004 Jon M. Taylor